Lue keskustelun säännöt.
Koirani pitää enemmän siskostani kuin minusta
10.11.2021 |
Otimme miehen kanssa koiran, mutta tuli ero kun koira oli noin vuoden ikäinen. Koira jäi minulle, vaikka miehellä on enemmän kokemusta koirista. Minulla vain on enemmän aikaa yleisesti arjessa, joten tämä oli järkevä ratkaisu, ja se oikeastaan siitä.
Koira on silloin tällöin siskoni hoidossa. Koira tajuaa autossa jo taivaan väreistä, että nyt ollaan menossa siskon luo. Se intoutuu silminnähden, ja kun se pääsee siskon kodin ovesta sisään, se on aivan hurmioitunut.
Samoin, kun sisko on kylässä ja lähtee ovesta, koira vinkuu perään. Minun perääni se ei vingu, kun vien sen siskoni luo.
Voiko oikeasti olla niin, että koira kiintyy enemmän omistajan läheisiin enemmän kuin omistajaan..? Onko kenelläkään kokemusta?
Rakastan koiraani, enkä kohtele sitä kaltoin. Sillä on hyvä peruskoulutus, kaunis luonne jne. Arki sujuu hyvin. Ja olemme olleet yhdessä sen luovutusiästä asti.
Silti se tuntuu pitävän enemmän siskostani. Olenko vain vainoharhaisen mustasukkainen?
Voiko joku koiraihminen selittää ilmiötä?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Antaakohan siskosi koirallesi esim. parempaa ruokaa kuin mitä koira kotona saa?
Vien aina ruuat mennessäni, mutta herkkuja on kyllä ostanut mielikuvani mukaan enemmän kuin minä. Possunkorvia ym. ja antaa niitä suositusten rajoissa.
Me ei syödä herkkuja ihan päivittäin kuitenkaan. Jos kyse on tästä, niin se rauhoittaa minua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaakohan siskosi koirallesi esim. parempaa ruokaa kuin mitä koira kotona saa?
Sisko antaa koiralle jotain muuta kuin pelkkää ruokaa.
Oliko miehesikin enempi siskosi perään ?
Voi sua. Sehän vaan nauttii vierailuista ja vaihtelusta. Eiköhän se sunkin perään itkisi jos sen jonnekin jättäisit.
Koira näkee siskoasi vain silloin tällöin mutta sinua joka päivä joten ei se tietenkään ole sinusta yhtä tohkeissaan. Älä huoli, kyllä koirasi rakastaa silti sinua eniten :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi sua. Sehän vaan nauttii vierailuista ja vaihtelusta. Eiköhän se sunkin perään itkisi jos sen jonnekin jättäisit.
No joo. Se ei itke kun jätän sen siskon luokse, mutta pitää kokeilla jonkun toisen henkilön kotia, jotta tulisi pidetympi olo. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Koira näkee siskoasi vain silloin tällöin mutta sinua joka päivä joten ei se tietenkään ole sinusta yhtä tohkeissaan. Älä huoli, kyllä koirasi rakastaa silti sinua eniten :)
Ooo, kiitos tästä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä liittyy kissoihin, mutta silti. Minulle oli alkuun vähän vaikeaa tottua siihen, että toinen kissani jota olin hoivannut sen syntymästä asti, kiintyikin selvästi enemmän exääni. 😃 Kyseessä leikattu kolli. Aina olen pitänyt hyvänä, saa joka päivä paljon rapsutuksia, herkkujakin usein. Aina on ruokaa ja puhdasta vettä. Vessat siivoan säännöllisesti ja muutenkin on siistiä. Olen aina ollut kissoilleni enemmän läsnä kuin mitä ex oli. Olin valtaosan ajasta se, joka rapsutti, antoi ruokaa ja siivosi vessat. Mutta silti kollikissani kiintyi häneen huomattavasti enemmän kuin minuun. Exän syli oli paras paikka.
Erosimme, ja kun aloin tapailla nykyistä miesystävää, tuli hänestä kissani lempi-ihminen. 😃 Hakeutuu ennemmin hänen syliinsä. Tässä sama kuvio toistuu; minä kyllä olen se joka "huoltaa ja hoivaa" enemmän, mutta silti. Rakastaa selvästi minuakin, mutta jos saa valita sylin, se on miehen syli. Kissani on ilmeisesti miehiin päin. 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi sua. Sehän vaan nauttii vierailuista ja vaihtelusta. Eiköhän se sunkin perään itkisi jos sen jonnekin jättäisit.
No joo. Se ei itke kun jätän sen siskon luokse, mutta pitää kokeilla jonkun toisen henkilön kotia, jotta tulisi pidetympi olo. :D
Ap
Nauran sulle. Onko se koira innoissaan kun menet kotiin? Saatko pusuja ja haleja? Kyllä koirat yleisesti ottaen lähes palvovat omistajaansa, eli voit olla huoleti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä liittyy kissoihin, mutta silti. Minulle oli alkuun vähän vaikeaa tottua siihen, että toinen kissani jota olin hoivannut sen syntymästä asti, kiintyikin selvästi enemmän exääni. 😃 Kyseessä leikattu kolli. Aina olen pitänyt hyvänä, saa joka päivä paljon rapsutuksia, herkkujakin usein. Aina on ruokaa ja puhdasta vettä. Vessat siivoan säännöllisesti ja muutenkin on siistiä. Olen aina ollut kissoilleni enemmän läsnä kuin mitä ex oli. Olin valtaosan ajasta se, joka rapsutti, antoi ruokaa ja siivosi vessat. Mutta silti kollikissani kiintyi häneen huomattavasti enemmän kuin minuun. Exän syli oli paras paikka.
Erosimme, ja kun aloin tapailla nykyistä miesystävää, tuli hänestä kissani lempi-ihminen. 😃 Hakeutuu ennemmin hänen syliinsä. Tässä sama kuvio toistuu; minä kyllä olen se joka "huoltaa ja hoivaa" enemmän, mutta silti. Rakastaa selvästi minuakin, mutta jos saa valita sylin, se on miehen syli. Kissani on ilmeisesti miehiin päin. 😃
Kissa ei tykkää jos sitä nypitään liikaa.
Samaistuin tekstiisi hyvin😁 Tosiaan huomannut saman et oikeastaan monista kavereistani ja erityisesti isän siskosta hullaantuu täysin nähdessään ja kauheet ruikutukset kun lähtee. Sitten ku näkee perheen jäseniä niin...välillä tulee morjestaa ja välillä ei. Toki se että muita näkee harvemmin,niin varmasti vaikuttaa koiran innokkuuteen mut on toinenki syy: Me perheenjäsenet joudutaan tekee ne ikävätki jutut koiralle. Komentelut,lääkkeiden anto,turkin peseminen,kynsien leikkaaminen jne. Muut voi vaan paijata ja ruokkia niin...en sinuna olis huolissas. T:M30 ja 4w lapinkoira
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä liittyy kissoihin, mutta silti. Minulle oli alkuun vähän vaikeaa tottua siihen, että toinen kissani jota olin hoivannut sen syntymästä asti, kiintyikin selvästi enemmän exääni. 😃 Kyseessä leikattu kolli. Aina olen pitänyt hyvänä, saa joka päivä paljon rapsutuksia, herkkujakin usein. Aina on ruokaa ja puhdasta vettä. Vessat siivoan säännöllisesti ja muutenkin on siistiä. Olen aina ollut kissoilleni enemmän läsnä kuin mitä ex oli. Olin valtaosan ajasta se, joka rapsutti, antoi ruokaa ja siivosi vessat. Mutta silti kollikissani kiintyi häneen huomattavasti enemmän kuin minuun. Exän syli oli paras paikka.
Erosimme, ja kun aloin tapailla nykyistä miesystävää, tuli hänestä kissani lempi-ihminen. 😃 Hakeutuu ennemmin hänen syliinsä. Tässä sama kuvio toistuu; minä kyllä olen se joka "huoltaa ja hoivaa" enemmän, mutta silti. Rakastaa selvästi minuakin, mutta jos saa valita sylin, se on miehen syli. Kissani on ilmeisesti miehiin päin. 😃
Kissa ei tykkää jos sitä nypitään liikaa.
Nypitään? Kissani ovat tosi rakkaudenkipeitä ja tykkäävät rapsutuksesta, ihan sama kuka rapsuttaa. Mulle on kyllä monesti sanottu, että kissani ovat erilaisia kuin monet muut kissat mitä ovat nähneet. Tosi hellyydenkipeitä ja viihtyvät ihmisseurassa vaikka moni olettaa että kissat viihtyvät aina enemmän omissa oloissaan. Ja hei, kissatkin ovat yksilöitä ja niillä on omat luonteensa. Mun kissat sattuvat tykkäämään "nyppimisestä". 😃
Koirat reagoi noin kun näkee jotain ihmistä harvoin.
Antaakohan siskosi koirallesi esim. parempaa ruokaa kuin mitä koira kotona saa?