Ei kykene enää ajatella positiivisesti yhtään mistään. Olen henkisesti aivan kuollut.

Olen vasta 30. Tuntuu ettei tällä elämällä ole enää mitään annettavaa. Negatiivisuus ja pelko ovat vallanneet pääni. Oli hetki tänä vuonna kun jaksoin vankasti olla positiivinen ja nähdä hyvät jutut. Sitten jouduin taas pettymään aivan valtavasti.
Työelämä ja mieskuviot repivät kappaleiksi. Minulla ei tässä iässä ole enää naisena mitään annettavaa miehille kun ne juoksee 20 vuotiaiden mallien perässä. Mulla on niin murskattu itsetunto ettei tosikaan ja se vaikuttaa mielialaan valtavasti. Olen itse kiva ja kuulemma kaunis nainen, seurastani tykätään valtavasti sekä naiset että miehet.

Miksi näille 40 vuotiaille miehille mikään ei riitä? Miksi lupaavat vaikka mitä, sitten mikään ei pidä paikkansa? Ikävää on ettei nykymiehille edes seksiä kelpaa.
En ole koskaan ollut yhtä rikki kuin nyt ja mä en kestä enää jos loppuelämä on tällaista. Pelkkää surua.

Miksi? Miksi 40 vuotias mies tekee selväksi että tykkää sinusta ja ehdottomasti haluaa nähdä vaikka ei ole totta?