Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vauraus keskittyy -hyötyä vai haittaa

Vierailija
24.01.2015 |

Vauraus keskittyy – onko siitä hyötyä vai haittaa?
Piketty, OECD, Wahlroos – kenen uskomuksiin vaurauden keskittymisen vaikutuksista voisi luottaa?
TALOUS 19.1.2015 15:47

HS-ANALYYSI
Juha-Pekka Raeste HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.

 

BENJAMIN SUOMELA JA KARI PULLINEN HS

Björn Wahlroos ja Thomas Piketty.

148

63

Yleensä varallisuuserojen on katsottu kasvavan talouden kasvuvuosina ja vähenevän huonoina aikoina.

Selityksenä tälle on pidetty sitä, että hyvinä aikoina yhtiöiden ja omaisuuden arvot nousevat ja tällöin varallisuuserot kasvavat.

Vastaavasti huonoina aikoina rikkauksien suhteellinen arvo vähenee, kun heidän omaisuutensa arvo halpenee palkkatyöläisen elintason muutoksia nopeammin.

Artikkeliin liittyvät

Oxfam: Rikkain prosentti omistaa ensi vuonna yli puolet maailman varallisuudesta 19.1.2015

Englantilainen kehitysjärjestöOxfam arvioi maanantaina, että maailman rikkaimman prosentin yhteenlaskettu omaisuus ylittää muun väestön omaisuuden määrän ensi vuonna.

Talouspolitiikassa on kiistelty vuosikymmenien ajan siitä, onko varallisuuden keskittyminen ja tuloerojen kasvu talouskasvua kiihdyttävä vai hidastava ilmiö.

Varallisuuserojen kasvun puolesta puhuvat argumentoivat usein vetoamalla varallisuuden keskittymisen tuovan lahjakkuus- ja kannustavuusetuja älykkäille ja ahkerille, joiden varallisuuden kertymisen he uskovat myöhemmin valuvan alas kulutuksena köyhempien iloksi.

Varallisuuden keskittymistä vastustavat puolestaan vetoavat eri syihin, jotka vaihtelevat yleisistä oikeudenmukaisuuskäsityksistä siihen, että kaikilla ihmisillä tulisi olla varallisuudestaan riippumatta jokseenkin yhtäläiset mahdollisuudet kerryttää varallisuuttaan.

Näin meritokratia eli eteneminen tapahtuisi kykyjen ja ansioiden mukaan eikä perityn omaisuuden perusteella.

Tällöin kilpailu toteutuisi neutraalisti ja yhteiskunta toimisi mahdollisimman tehokkaasti.

Viime vuonna keskustelu eriarvoisuudesta roihahti liekkeihin, kun ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty julkaisi Capital in the Twenty-First Century-kirjansa, josta tuli hetkessä kansainvälinen bestseller.

Varallisuuden kertymistä pitkinä aikasarjoina tutkinut Piketty epäili, että maailma olisi siirtymässä aikaan, jossa työllä ei enää rikastu ja 1800-luvulla vallinnut perijöiden yhteiskunta tekisi paluun.


 

Esimerkkinä hän käytti nuorta juristimiestä, jonka kannatti menneinä aikoina tarkkaan harkita kannattiko energia keskittää pitkiin työpäiviin asianajotoimistossa vai siihen, että onnistuu pääsemään naimisiin vauraan perijättären kanssa. Pikettyn mukaan vaarana on taas, että koroilla elävä eliitti ottaa vallan.

Pikettyn perustelu oli pohjimmiltaan raikkaan yksinkertainen.

Hän argumentoi, että talouskasvun ollessa pääoman verotettua tuottoa pienempi, omaisuus keskittyy.

Piketty pohti kirjassaan myös sitä, oliko 1900-luku talouskasvussa vain outo poikkeustila, jolloin varallisuus ei keskittynyt sukudynastioille.

Näkemykset saivat pääoman ja markkinatalouden puolustajat teroittamaan kynänsä ja esittämään joukon argumentteja sitä, kuinka varallisuus siirtyy yhä nopeasti uusille miljardööreille ja kuinka teknologinen kehitys on omiaan kiihdyttämään tätä ilmiötä.

Esimerkiksi Sammon, Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos käytti puheenvuoroja, joissa hän perusteli miltä osin Pikettyn teoriat hänen mielestään ontuivat.

Yksi tällainen hilpeä esitys löytyy esimerkiksi Ruotsin radion kesävierasohjelmasta, jossa Wahlroos soittaa kappaleita Beatlesin All You Need is Lovesta Janis Joplinin Mercedes Benziin ja pohtii poleemiseen tyyliinsä esimerkiksi Pikettyn ajattelun heikkouksia.

Voisi uskoa, että sama teema on vahvasti esillä myös Wahlroosin maaliskuussa ilmestyvässä Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta -kirjassa (Otava).

Vuoden 2014 lopulla teollistuneiden maiden talousjärjestö OECD julkaisi laajan raporttinsa, jonka mukaan tuloerojen kasvulla on haitallinen vaikutus taloudelliseen kasvuun.

Maailman kehittyneet maat, joissa tuloerojen suureneminen on pitkäaikainen ilmiö, ovat menettäneet erojen seurauksena talouskasvua, järjestö arvioi.

Tutkimuksessa selvitettiin tuloerikehitystä liki 30 vuoden ajalta.

Tutkimuksen perusväittämä oli se, että kun taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy, taloudellinen kasvu heikkenee.

Yksi selitys löytyi koulutuksesta. Jos vähävaraisilla ei ole motiivia tai kykyä kouluttaa lapsiaan riittävästi, myös talouden kehittämiskyky kärsii.

Paremmin koulutettu väestö kun nostaisi kaikkien vaurautta.

OECD arvioi raportissaan, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä teollistuneissa maissa on nyt suurempi kuin koskaan 30 vuoden aikana.

Raportin mukaan vuoteen 1985 verraten eniten tuloerot ovat kasvaneet Suomessa, Israelissa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Varallisuuden keskittymisestä puhuttaessa ongelmana on keiden varallisuuden keskittymiseen tulisi puuttua.

Yhdysvaltalaisessa akateemisessa eriarvoisuuskeskustelussa puhutaan usein siitä, että rikkaimman prosentin varallisuuden tutkiminen on harhaanjohtavaa, ja että tutkimuksessa kannattaisi keskittyä rikkaimman promillen varallisuuden kasvuun.

Se auttaisi paremmin näkemään ilmiön ytimen.

Eriarvoisuus on tietysti sekä moraalinen, poliittinen että taloudellinen kysymys.

Eriarvoisuuskeskustelun kovaa ydintä Suomessa on mielestäni se, kuinka yhtenäiseksi kansa tuntee itsensä.

Demokratiat rakentuvat lopulta kolmen pilarin – vapauden, veljeyden ja tasa-arvon – varaan.

Jos noista pilareista kaksi, veljeys ja tasa-arvo, jäävät vain hokemiksi, usko yhteiseen tasavaltaan horjuu.

Sen jälkeen poliittisen järjestelmän oikeutus hupenee, ja kaaos uhkaa.

Suomessa rikkaat hyväksyivät 1960-luvulla laajalti Pekka Kuusensosiaalipolitiikkana tunnetun näkemyksen.

Sen mukaan tulonsiirrot rikkailta köyhille kaventavat tuloeroja, mikä nostaa kulutuskysyntää ja luo talouskasvua, joka koituu rikkaidenkin parhaaksi.

Ovatko Suomen rikkaat tuolta osin erilaisia kuin ennen? Onko heidän sitoutumisensa isänmaahan pienempää?

En tahtoisi uskoa niin.

Kyse on jostain perustavanlaatuisemmasta muutoksesta. Tai sitten luokkayhteiskunta on jo palannut Suomeen. Siitäkin näkee merkkejä.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

TÄMÄ:   

OECD arvioi raportissaan, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä teollistuneissa maissa on nyt suurempi kuin koskaan 30 vuoden aikana.

Raportin mukaan vuoteen 1985 verraten eniten tuloerot ovat kasvaneet Suomessa, Israelissa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

 

Siis Suomi kuuluu noihin maihin, joissa tuloerot ovat kasvaneet eniten. Mä en tiennyt. Tiesikö joku muu?

Vierailija
2/8 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa tuloerot pääsivät vihdoin kasvamaan muutama kymmenen vuotta sitten.

Itse olen vaan tyytyväinen: kukaan ei kuole nälkään mutta sossupummin tuilla ei juhlita -eikä tietenkään pidäkään.

Kouluissa löytyy ja yrityksen perustaminen on Suomessa helppoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 16:49"]

TÄMÄ:   

OECD arvioi raportissaan, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä teollistuneissa maissa on nyt suurempi kuin koskaan 30 vuoden aikana.

Raportin mukaan vuoteen 1985 verraten eniten tuloerot ovat kasvaneet Suomessa, Israelissa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

 

Siis Suomi kuuluu noihin maihin, joissa tuloerot ovat kasvaneet eniten. Mä en tiennyt. Tiesikö joku muu?

[/quote]

En tiennyt faktana, mutta onhan täällä jo pitkään puhuttu kasvavista tuloeroista, joten ei yllätä ollenkaan.

"Varallisuuden kertymistä pitkinä aikasarjoina tutkinut Piketty epäili, että maailma olisi siirtymässä aikaan, jossa työllä ei enää rikastu ja 1800-luvulla vallinnut perijöiden yhteiskunta tekisi paluun."

Aika paljon on työn arvo laskenut. Koko ajan lasketaan tavallisten työntekijöiden palkkoja. Ihan yksittäisenä esimerkkinä ennen kovaa tiliä tehneet lentäjät saavat kohta ihan tavallista palkkaa ja lentoemojen palkat ovat jo laskeneet paljon enemmän.

 

Vierailija
4/8 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Historian mukaan varallisuuden keskittyminen on johtanut ennenpitkää yhteiskunnan romahdukseen. Esimerkiksi Rooman keisarit käyttivät rahaa sangen suruttomasti, lopulta ei ollut varaa ylläpitää armeijaa, mikä mahdollisti valloituksen. Venäjällä tsaarit elivät kuin toisella planeetalla verrattuna kansaan, mikä johtikin sitten vallankumoukseen.

Ei tuloerojen kasvu historiankaan mukaan palvele myöskään rikkaiden etua.

Vierailija
5/8 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 17:20"]

Historian mukaan varallisuuden keskittyminen on johtanut ennenpitkää yhteiskunnan romahdukseen. Esimerkiksi Rooman keisarit käyttivät rahaa sangen suruttomasti, lopulta ei ollut varaa ylläpitää armeijaa, mikä mahdollisti valloituksen. Venäjällä tsaarit elivät kuin toisella planeetalla verrattuna kansaan, mikä johtikin sitten vallankumoukseen.

Ei tuloerojen kasvu historiankaan mukaan palvele myöskään rikkaiden etua.

[/quote]

Toki näin mutta yhteiskunta on rajusti muuttunut. Nykyään köyhimmätkin elävät leveästi yhteiskunnan turvaverkkojen suojissa.

Vierailija
6/8 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 17:20"]

Historian mukaan varallisuuden keskittyminen on johtanut ennenpitkää yhteiskunnan romahdukseen. Esimerkiksi Rooman keisarit käyttivät rahaa sangen suruttomasti, lopulta ei ollut varaa ylläpitää armeijaa, mikä mahdollisti valloituksen. Venäjällä tsaarit elivät kuin toisella planeetalla verrattuna kansaan, mikä johtikin sitten vallankumoukseen.

Ei tuloerojen kasvu historiankaan mukaan palvele myöskään rikkaiden etua.

[/quote]

Toki näin mutta yhteiskunta on rajusti muuttunut. Nykyään köyhimmätkin elävät leveästi yhteiskunnan turvaverkkojen suojissa.

[/quote]

 

Onko sinulla esittää tilastotietoa väitteesi tueksi, vai perustatko sen luulon ja hupuheiden varaan?

Jos puhumme toimeentulotuesta, jota siis maksetaan kaikkein köyhimmille, ei sillä juhlimaan pääse, elää kyllä nipin napin. On myös huomioitava, että pääkaupunkiseudulla korkeat asumismenot ovat suurin toimeentulotukitarpeen aiheuttaja. Vuokrat ovat pilviä hipovat, joten tilanteen todelliset hyötyjät ovat vuokranantajat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
28.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

TÄMÄ:

OECD arvioi raportissaan, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä teollistuneissa maissa on nyt suurempi kuin koskaan 30 vuoden aikana.

Raportin mukaan vuoteen 1985 verraten eniten tuloerot ovat kasvaneet Suomessa, Israelissa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Siis Suomi kuuluu noihin maihin, joissa tuloerot ovat kasvaneet eniten. Mä en tiennyt. Tiesikö joku muu?

Onhan toi yleisesti tiedossa.

Suomi ei ole enää se 1990-luvun Suomi joka oli tunnettu tasa-arvosta, hienosta koulutuksesta, hienosta terveydenhuollosta ja siitä että kuka tahansa voi päästä mistä lähtökohdista mihin tahansa.

Vierailija
8/8 |
28.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuloerot pääsivät vihdoin kasvamaan muutama kymmenen vuotta sitten.

Itse olen vaan tyytyväinen: kukaan ei kuole nälkään mutta sossupummin tuilla ei juhlita -eikä tietenkään pidäkään.

Kouluissa löytyy ja yrityksen perustaminen on Suomessa helppoa.

Tämän "sossu pummin" lapsi on kohta orpo. Ehkä se sitten myöhemmin listii sun pentus, hieno homma eikö? Joo, tosi hyvä tää tuloerojen kasvu vaikka tutkitustikaan ei siis ole. Paitsi sun kaltaiselle hei kommalle ainek selle.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä seitsemän