Kadehdin muiden ihmisten siistejä koteja, tuntuu melkein taikuudelta. En tiedä vaikuttaako adhd mutta asuntoni on karmea läävä ja kotityöt kuin tervassa tarpomista
Saan imuroitua kerran viikossa. Kylppärin pesen huuhtelemalla käsisuihkulla isommat pölypallot pois. Kaikista ahkerammin siivoan kissan hiekkaastiaa . Juon mehua desmitasta kun laseja ei ole puhtaana ja joka aamu käyn läpi makkarin lattialla lojuvia pölyisiä vaattita koittaen muistaa, mikä minulla oli viimeeksi päällä.
En halua laskea tänne ketään ja pahin painajainen on jo jos joku tahtoo vessaan! Öh tota, pidä silmät kii siellä..
TIEDÄN mitä minun pitäisi tehdä mutta tieto ei yhdisty toimintaan. Normaalit ihmiset eivät ymmärrä, millaista voimanponnistusta vaatii saada edes pyyhittyä kahvitahra kaapin ovesta.
Ex aina korosti inhoten, miten viihdyn pas""ssa. Mutta totuus on, että en mä viihdy.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Hamstraus tuota aiheuttaa, liika roina. Koti on siisti kun ei ole ylimääräistä tavaraa.
Voi veikkonen, tule meille käymään! Taatusti talvivaatteet eivät ole ylimääräistä tavaraa Suomessa, mutta kyllä 5-henkinen adhd-piirteinen perhe saa sotkun pieneen eteiseen mennen tullen.
Mutta sotkua se vain on, ja meillä riittää onneksi virtaa imurointiin, vaikka ei tavaranhallinta onnistukaan. Sympatiani masentuneille, heillä on ihan eri mittaluokan ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttaa se, etten kuvittelekaan puurtavani paria tuntia putkeen, vaan teen pieniä asioita. Lautanen pöydällä? vien sen tiskikoneeseen. Jos tiskikone on täynnä, tyhjennän sieltä mukit. Jos en ole harhautunut sen jälkeen tekemään jotain muuta, niin toki voin tyhjentää kaiken muunkin.
Vaatteille minulla on sääntö; jos sitä ei voi laittaa vaatekaappiin, se kuuluu pyykkikoriin. Muita paikkoja ei vaatteille ole (paitsi kengät eteisen kenkähyllyssä).
Jos huomaan roskan jossain, vien sen roskikseen (yleensä en huomaa). Jos siivottomuus tuskastuttaa, katson ympärilleni ja mietin mitä voisin palauttaa omalle paikalleen.
Siistiä kotia tuskin tulen koskaan saavuttamaan, mutta pyrkin nyt siihen ettei kaaos ryöstäytyisi täysin valloilleen.
Minulla oli käytössä joskus tuo pyykkikori-sääntö. Sen seurauksena pyykkikori oli aina täynnä hienopeståvää tai kuivapestävää tai melkein puhdasta siellä likaisten kalsareiden seassa. Kun vielä turkiskuoriaisiakin siunaantui, muuttui sääntö muotoon: se, mikä kuuluu pyykkikoriin on jo valmiiksi lajiteltu koneeseen, ja se mikä ei kuulu koneeseen, laitetaan henkarille tuulettumaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä tilaan siivouspalvelua. Ne käyvät 2 vkon välein siivoamassa.
Ei auttanut, piti kuitenkin sitä ennen tyhjentää pinnat ja roskia eivät vieneet enemmän kuin kaksi pussia. Kyllä täytyi siivota itsekin välissä.
Siivous on koettava jotenkin hauskaksi. Heitä vaate tuolin päälle, ei lattialle. Yksi roskis ilman kantta.
Minulla auttaa se, etten kuvittelekaan puurtavani paria tuntia putkeen, vaan teen pieniä asioita. Lautanen pöydällä? vien sen tiskikoneeseen. Jos tiskikone on täynnä, tyhjennän sieltä mukit. Jos en ole harhautunut sen jälkeen tekemään jotain muuta, niin toki voin tyhjentää kaiken muunkin.
Vaatteille minulla on sääntö; jos sitä ei voi laittaa vaatekaappiin, se kuuluu pyykkikoriin. Muita paikkoja ei vaatteille ole (paitsi kengät eteisen kenkähyllyssä).
Jos huomaan roskan jossain, vien sen roskikseen (yleensä en huomaa). Jos siivottomuus tuskastuttaa, katson ympärilleni ja mietin mitä voisin palauttaa omalle paikalleen.
Siistiä kotia tuskin tulen koskaan saavuttamaan, mutta pyrkin nyt siihen ettei kaaos ryöstäytyisi täysin valloilleen.