Nyt tuli riita nimestä:/
Meillä kehkeyty aivan älytön riitä lapsen nimestä.... Saatiin tietää, että odotetaan tyttöa ja ja heti seuraavana yönä näin unta viljapelloista ja -siiloista. Koko uni keskitty oikeastaan pelkästään viljoihin. Kävelin viljapellolla ja sivelin niitä. Tunsin kuinka aivan uskomattoman ihana olo virtasi mun läpi joka kerta kun kosketin viljoihin. Ja juuri ennen kun heräsin, niin kuulin kuin joku kuiskasi nimen Vilja. Ja siitä paikasta tiesin, että tytön nimeksi tulee Vilja.
Mutta.... Tuo mies.... Hän nyt sitten haluaa antaa tytön nimeksi äitinsä nimen. Hänen äitinsä kuoli kun hän oli pieni ja haluaa antaa sen nimen lapsellemme. Ja minä kun en todellakaan halua lapsellemme hänen nimeään. Jotenkin tuntuu omituiselta antaa miehen äidin nimi lapsellemme... Ei onnistu sanon minä.
Mies otti nyt aivan järkyttävän herneen nenään tästä asiasta ja läks veljelleen.
Mulla vaan on niin vahva tunne tästä, että lapsemme nimeksi on tarkoitettu Vilja. En minä muuten oli tuollaista unta nähnyt ja tuntenut niin vahvasti ne kaikki tunteet.
Eli mitäs nyt tehään? Miten saan mieheni leppymään ja unohtamaan tuon äitinsä nimen antamisen?
Kommentit (30)
Jos lasta huudetaan äidin nimeln, äidin täytyy nousta haudasta, jotta erehdyksiä pääsisi sattumaan.
Eipä ole leppynyt ajatukselle.
Taidetaan molemmat olla sen verran jästipäitä, että saas nähä kuinka kamalat tahtojen taistelut tästä tulee.
Ja haluan korostaa, että vaikka en tuntisi Vilja nimeä kohtaan näin voimakkaasti, niin en siltikään suostuisi tuohon miehen äidin nimeen. Minusta Kairi nimi on yksinkertaisesti kamala. En vaan halua lapselleni tuota nimeä...
ap
Voi olla, ettei sen jälkeen kumpikaan nimi tunnu hyvältä tai toinen nousee paremmaksi kuin toinen.
anna ajan kulua ja sitten ku lapsi syntyy nii mietitte uudestaan!!!
mekin saatiin miehen kanssa nimestä kauhee tappalu, kummallakin oli oma mieli nimi! kumpikaan ei saanu sitä nimeä jonka olisi halunnut joten päädyttiin kompromissiin...
Se on harvinainen ja syy sen antamiseen enemmän kuin ymmärrettävä. Vilja taas nyt on yleinen tietty trendikäs luontonimi. Minä antaisin ilman muuta persoonallisen Kairi-nimen ja unohtaisin muotihömpötykset.
sano miehelle että outoa antaa etunimeksi nimeä joka voi olla myös sukunimi.
Muuten kannatata ehkä tosiaan tilanteen jäähtyä hetkeksi, miettikää myös muita vaihtoehtoja, ja päättäkää kun vauva on syntynyt. Muutaman viikon aikana selkiytyy mikä hänelle sopii.
Mieti, että miten sinä voit tulla miestäsi vastaan ja kysy sitten, että miten miehesi voisi tulla sinua vastaan tässä asiassa.. Tätä tuskin jääräpäätaktiikalla ratkaistaan.
Nimet ei sovi yhtään yhteen. Olen samaa mieltä ap:n kanssa, että Kairi on hirveä nimi. Ihan sama mikä nimi kulkisi suvussa, minä annan lapsilleni nimet jotka ovat mielestäni ihanat (ja mistä miehen kanssa on päästy yhteisymmärrykseen).
Meillä oli jostain nimistä erimielisyyttä. Jos toisen mielestä joku nimi oli ehdoton ei, niin se ohitettiin mahdottomana vaihtoehtona. Onhan muitakin nimiä kuin Vilja. Mieti vaihtoehtoja ja kirjoittele yhdistelmiä miehen luettavaksi. Ehkä hän tottuu Viljaan.
Jos siis etunimi olisi tuo Vilja ja loput nimet miehesi äidin nimet? Eli siis Vilja Kairi -----.
Ymmärrän miestäsi siinä, että minun isä on kuollut kun olin pieni. Halusin ehdottomasti pojallemme isäni nimen johonkin väliin..
Isäni nimi oli myös aika " kova" , joten etunimeksi en sitä kuitenkaan halunnut, niinpä siitä tuli toinen nimi.
Ehkäpä voisit lähtestyä asiaa niin, että kerrot miehelle ymmärtäväsi tunne syyt, ja että haluat kyllä sen lapsen nimeen kuuluvan. Mutta että et vain yksinkertaisesti nimestä pidä.. Kokeile siis vähän pehmeämpää lähestymistä..
Niin ja minusta se yhdistelmänimi oli kiva!=)