Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naimisiin menossa, sukunimi?
21.01.2015 |
Tämä on siis ensimmäinen (ja toivottavasti ainut) avioliittoni, mutta minulla on lapsi ennestään toisen miehen kanssa. Tämä mies ei ole ollut isä lapselle ja lapsella on minun sukunimeni (siis tyttönimeni). Pidän nimen vaihtamista avioliitossa kivana tapana ja muussa tilanteessa vaihtaisinkin sen enempää miettimättä. Mutta nyt jos vaihdan nimen, tyttärelläni olisi eri nimi kun kummallakaan vanhemmistaan (vaikka isäänsä nyt ei voi vanhemmaksi sanoa) enkä haluaisi sitä. Yhdistelmänimi on tietty vaihtoehto mutta meidän molempien nimet on aika pitkät niin olisi vähän hölmön kuuloinen. Olisikohan hölmöä vaihtaa lapseni sukunimi myös? Siis että hänkin ottaisi mieheni nimen? Tuleva mieheni on kuitenkin ollut kuin isä tyttärelleni, tapasimme jo tytön ollessa vasta vuoden. Nyt tyttö on kohta 5v. Mies tätä itse ehdotti joten hänelle ainakin olisi ok ja hän sanoi ajattelevansa tytärtäni ihan omana lapsenaan.
Mitäs mieltä av-raati?
Kommentit (11)
Pidä oma nimesi.
Itse vaihdoin aikanaan (20 vuotta sitten) miehen nimeen ihan perinteisistä syistä, ja siitä saakka asia on minua vähän kaduttanut. Olen jopa harkinnut oman tyttönimeni ottamista takaisin vaikka ero ei ole edes suunnitteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liekö tuo lain mukaan mahdollista vaihtaa lapsen sukunimi tulevan miehesi sukunimeksi? Jos on, niin itse saattaisin noin tehdä. Toisaalta on niitäkin perheitä joissa useampi lapsi, kaikilla eri sukunimi ja sitten vanhemmilla yhteinen sukunimi.
Yhtenä vaihtoehtona taitaa myös olla se, että molempien sukunimistä muodostatte yhteisen uuden sukunimen koko perheelle, esim jos toinen on Tähtiniemi ja toinen Ruskotaivas, niin sukunimeksenne ottaisitte Tähtitaivaan :).
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:58"]
Mies ottaa sinun sukunimesi?
[/quote]
No se ei ole vaihtoehto, olen tässä asiassa kuitenkin perinteiden kannalla :)
-ap
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:58"]
Mies ottaa sinun sukunimesi?
[/quote]
No se ei ole vaihtoehto, olen tässä asiassa kuitenkin perinteiden kannalla :)
-ap
[/quote]
Hauskaa loppuelämää nyrkin ja hellan välissä! :) muista että mies on perheen pää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:58"]
Mies ottaa sinun sukunimesi?
[/quote]
No se ei ole vaihtoehto, olen tässä asiassa kuitenkin perinteiden kannalla :)
-ap
[/quote]
Ei miehen sukunimen ottaminen ole Suomessa mitenkään perinteistä. Se oli laissa vain joitakin kymmeniä vuosia ja yleistynyt juurikin 1900-luvulla. Sitä ennen ei välttämättä ollut kaikilla sukunimiä ja miehet saattoivat myös ottaa vaimon sukunimen, jos tämä oli ns "korkea-arvoisempi" tilallinen tms. Oli myös tyypillistä idässä, että kaikki pitävät omat sukunimet ja lännessä, ettei ollut sukunimiä. Ruotsista tullut kristinuskon kautta tämäkin perinne, jolla haluttu tehdä naisista miehen omaisuutta.
Siitä vain todellisia perinteitä kunnioittamaan eli kukaan ei vaihda mitään ;)
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:58"]
Mies ottaa sinun sukunimesi?
[/quote]
No se ei ole vaihtoehto, olen tässä asiassa kuitenkin perinteiden kannalla :)
-ap
[/quote]
Ei miehen sukunimen ottaminen ole Suomessa mitenkään perinteistä. Se oli laissa vain joitakin kymmeniä vuosia ja yleistynyt juurikin 1900-luvulla. Sitä ennen ei välttämättä ollut kaikilla sukunimiä ja miehet saattoivat myös ottaa vaimon sukunimen, jos tämä oli ns "korkea-arvoisempi" tilallinen tms. Oli myös tyypillistä idässä, että kaikki pitävät omat sukunimet ja lännessä, ettei ollut sukunimiä. Ruotsista tullut kristinuskon kautta tämäkin perinne, jolla haluttu tehdä naisista miehen omaisuutta.
Siitä vain todellisia perinteitä kunnioittamaan eli kukaan ei vaihda mitään ;)
[/quote]
Ensimmäinen sukunimilaki kirjoitettiin vuonna 1920, mutta se ei tarkoita sitä etteikö sukunimiä vaihdettu ihan yleisesti jo ennen sitä. Sukunimen vaihdosta (ennen vuotta 1920) saattoi ilmoittaa virallisessa lehdessä ja sitten vaan ilmoitus uudesta nimestä kirkonkirjoihin, sillä selvä.
Sitäpaitsi Suomessa oli esim. v1900 n. 2,6 miljoonaa ihmistä, nykyään n. 5,5 miljoonaa. Eli kyllä tuon miehen nimen ottaminen on ihan perinteistä Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:58"]
Mies ottaa sinun sukunimesi?
[/quote]
No se ei ole vaihtoehto, olen tässä asiassa kuitenkin perinteiden kannalla :)
-ap
[/quote]
Hauskaa loppuelämää nyrkin ja hellan välissä! :) muista että mies on perheen pää!
[/quote]
Kiva yleistys. Toisaalta jos mies ottais mun sukunimen niin tulisko siitä mun orja? hmm...
Ja teille jotka kirjoititte nimilain historiasta niin kyllä nimen vaihtoa kuitenkin pidetään perinteenä. Ei nykyistä maailmaa mun mielestä voi kyllä verrata 1800-lukuun joten ihan sama miten asiat on toiminu ennen 1900-lukua.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:56"]
Liekö tuo lain mukaan mahdollista vaihtaa lapsen sukunimi tulevan miehesi sukunimeksi? Jos on, niin itse saattaisin noin tehdä. Toisaalta on niitäkin perheitä joissa useampi lapsi, kaikilla eri sukunimi ja sitten vanhemmilla yhteinen sukunimi.
Yhtenä vaihtoehtona taitaa myös olla se, että molempien sukunimistä muodostatte yhteisen uuden sukunimen koko perheelle, esim jos toinen on Tähtiniemi ja toinen Ruskotaivas, niin sukunimeksenne ottaisitte Tähtitaivaan :).
[/quote]
On mahdollista, kun kerran isäpuoli antaa suostumuksensa ja lapsi on vasta 5-vuotias.
Minusta tuo on kiva idea, kun kerran isäpuoli lasta pitää kuin omanaan. Olen itse isäpuolen kasvattama, ja olisin itse asiassa teini-iässä halunnut vaihtaa sukunimen isäpuolen nimeksi, mutta äiti kielsi jostain syystä. Liekö sitten pelännyt biologisen isäni raivostuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin sinä, pitäisin oman sukunimeni sekä itselläni että lapsella. On se kuitenkin outoa, että oma sukunimi ei ole SUKUnimi vaan äidin miehen nimi. Koska et kuitenkaan halua pitää omaa nimeäsi, niin jos lapsi ei ole oikean isänsä kanssa juurikaan tekemisissä, niin kannatan sukunimen vaihtoa. Lapsi voi olla juureton yksinäisen sukunimensä kanssa ilman kontakteja sen antajaan.
Tiedän kuitenkin tapauksen, jossa pojalle annettiin isäpuolen sukunimi (ei suomalainen nimi). Hän sitten aikuisena tietysti antoi nimensä lapsillensa, ja lopputulos on se, että lapsilla on erikoinen sukunimi, josta kysellään, mutta se ei ole HEIDÄN nimensä vaan isänsä isäpuolen nimi eivätkä he tiedä sukunimeen liittyvän suvun taustoja tai tarinoita ollenkaan.
Alue: Aihe vapaa
Tottakai, miksei? Vaihtakaa yhteinen nimi kaikille. :) varsinkin kun itse haluat ottaa miehen nimen.