Lue keskustelun säännöt.
Mistä nyt tuulee? Naiset kertovat elävänsä tyytyväisenä ilman nykyajan mukavuuksia, juoksevaa vettä, sähköä jne
07.11.2021 |
IS juttu. Vähän liian aikaista hehkuttaa ennen kuin ensimmäinen talvi on asuttu, ainakin omasta mielestäni.
Nythän on tämä trendi, että luovutaan tilasta ja mukavuuksista ja muutetaan pakuun, veneeseen, mökkiin yms. Sitten sometetaan hienoja auringonnousuja ja -laskuja mietelauseiden kanssa. Näitä tilejä nousee kuin sieniä sateella ja seuraajat toivovat voivansa elää yhtä ”vapaana”.
Oikeasti luonnossa on kylmää, märkää ja talvisin pimeää. Ne hienoimmat värit taivaalla kestää minuutteja. Ihminen ei myöskään voi lentää taivaalla kuin drone, joten kellään ei ole dronekuvien ja videoiden näkymiä, vaikka missä kulkuvälineessä asuisi. Musta tässä luodaan vapauden illuusiota.
Kommentit (37)
Mua kiinnostaisi mitä nuo haastatellut tekevät työkseen kun on aikaa puuhailla omiaan monta tuntia päivässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen elänyt kohta 4 vuotta talossa joka lämmitetään osittain pönttöuuneilla. Rakenteet on hirsiä ja lautalattiaa. Sisävessa löytyy. Sauna-ja suihkutilat löytyvät pihasaunasta.
Aamut alkavat aina puiden haulla, tammi-huhtikuun välisen ajan pilkon uutta puuta kuivumaan.
Ympärillä ei ole katulamppuja eikä naapureita. Pihapiirissä näkyy eläimiä kauriista ja pöllöistä aina ilveksiin asti.
Ikinä en muuttaisi enää kaupunkiin valotaulujen ja ”hyvinvoinnin” keskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asun puoliksi vanhassa talossa, johon ei tule vettä, lämmitys hoituu puilla, ulkohuusi ja pesytyminen ulkosaunassa, johon kannan vedet ämpäreillä kaivosta.
Sähkö talossa nykyään on, helpotti huomattavasti!
Talvella kolmet villasukat päällekkäin, ja nukkumaanmennessä täytyy olla pitkähihaista päällä, välillä myös pipo ja kauluri.
Minulla on myös kerrostaloasunto pikkukaupungissa.
Kyllä huokaan kerrostaloasumisen vaivattomuutta, lämpimään suihkuun astumista, sitä ettei nurkissa juokse hiiriä, ja että juomavesikin tulee hanasta ja pissalla käydessä takamusta ei palele. Mitä luksusta nämä kaikki!!
Mutta sen mökin syvä rauha, puuhailut, en osaa edes kuvailla. Ikinä ei ole tylsää, aika tuntuu pysähtyneen, olo on levollinen arjen askareita hoitaessa. Veden kanto, halkojen pilkkominen, lumityöt, tulen rätinä tulipesissä, ulkona pimeys ikkunoiden takana, kirkas tähtitaivas, rauhallista ja hiljaista.
Kyllä se tekee ihmiselle niin hyvää.
Kannattaisi varmaan satsata kunnon uuniin. Asun ihan perheen kanssa puulämmitteisessä vanhassa talossa ja meillä lämmitetään uunia ja lämpöä riittä.
Niin, no, noilla uuneilla mennään. Ei ole ylimääräistä rahaa, eikä sen puoleen intoakaan tehdä mitään uuninvaihtoremppoja, tarvis todnäk myös purkaa osa lattiaa ja piikata muureja jne jos uusia hankkisi. Mutta olen sinut näiden uunien kanssa ja myös ajoittaisen viileyden. Lisää vaatetta vaan ja se pipo päähän yöksi, niin pärjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisilla artikkeleilla valmistellaan ihmisiä hyväksymään tuleva tavarapula ja syvä lama.
Tavarapula? Mahtaako enää sellaista tulla. Katsele kauppojen hyllyjä ja kierrätyskeskustenkin valtaisia tavaravuoria. Kenelle enää voi tulla pulaa tavarasta?
Tämä. Kuka tarvitsee enää yhtään lisää krääsää.
Se että joutuu puuhastelemaan saadakseen lämpöä, vettä, ruokaa ja mukavuutta tuo ihmiselle psykologista hyvinvointia. Nämä ihmiset eivät masennu toisin kuin me jotka löhöilemme päivät sohvalla. Heillä on tarkoitus ja tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppo on tuollaista elämää sinkkunaisena elää. Mutta ei tuohon työssäkäyvä perheellinen ryhdy. Ja mitä jos kaikki eläisi keskellä ei mitään marjoja poimien ja päivät pitkät luonnossa samoillen? Ei paljon verotuloja enää tässä maassa tulisi, eikä uusia veronmaksajia syntyisi. Enpä arvosta tuollaista elämäntyyliä. Työnteko on hyvinvointivaltion perusta.
Vierailija kirjoitti:
Mun oli hetken aikaa pakko asua autossa. En kumminkaan tullut lehtiin. Autossa asuminen on kaukana vapaudesta ja vielä vähemmän autuaaksi tekevästä elämäntyylistä.
Sama juttu. Siinä oli kestämistä, kun epähygieeniset olot aiheuttivat pahan virtsatietulehduksen ja piti luikkia keskellä yötä seutukunnan ainoan 24/7-huoltoaseman vessaan oloa helpottamaan. Monta kertaa. Rahaakin oli vain jonkin alennuksessa olevan leipäpussin ostamiseen, ja niskassa oli koko ajan myyjien epäilevä tuijotus. Ja sitten elämä vasta vapaaksi kävikin, kun poliisi vei autosta kilvet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksiö kylmimmille kuukausille on, toukokuusta syyskuuhun ja jopa joulukuuhun elän mökillä jossa takka ja ilmalämpöpumppu, kaivo on ja jos tarvis saa veden kuumaksi mutta usein säästösyistä vesiboileri ei ole edes päällä.
Näin elän ja toimii täydellisesti. Molemmat paikat vaatimattomia mutta toimivia.
Talvella säilön itseäni ja koiraa siinä yksiössä mutta yli puolet vuodesta eletään ulkona mökillä.
N51
Eipäs nyt latisteta toisten haaveita. Minä olen teinistä saakka tiennyt että heti kun saan maisterinpaperit käteen alan etsiä työpaikkaa mahdollisimman syrjästä (tai josta ei ole pitkä matka kaupungin ulkopuolelle), jotta voin ostaa jonkun kivan mummonmökin jossa aion asua tasan niin kauan kuin töitä riittää ja terveys kestää. Kyllä varmaan joku ilahtuu kun minä tulen tekemään ostotarjouksen perintömökistä, joka on seissyt vuosikausia muuttotappiokunnassa keskeltä metsää :D
Huoli pois, en minä ole menossa tekemään fiilisteleviä somepostauksia takkatulesta ja minimalistisista säilytysratkaisuista. Haluan muuttaa kauas kaikesta, koska omaa rauhaa minä kaipaan, en katseita tai kommentteja. Tiedän varsin hyvin että talvella on pimeää ja kylmää, mutta minun persoonallani kaupungin vilinä vain kymmenkertaistaa sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ovat näitä ääripäitä. Toiset leveilee ökytaloilla ja toiset minimalismilla. Suurin osa kuitenkin haluaa asua ihan perustaloissa.
Rakentamisessa pitäisi kyllä keskittyä siihen, että lämmitystä ei tarvitse juuri ollenkaan. Esimerkiksi omassa talossani ei vielä ole tarvinnut laittaa lämmitystä päälle. Vasta sitten, kun ollaan lähellä nollaa. Ja silloinkin lämmitän vain 20 asteeseen, enkä 24 asteeseen niin kuin muut tuntuvat tekevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun oli hetken aikaa pakko asua autossa. En kumminkaan tullut lehtiin. Autossa asuminen on kaukana vapaudesta ja vielä vähemmän autuaaksi tekevästä elämäntyylistä.
Sama juttu. Siinä oli kestämistä, kun epähygieeniset olot aiheuttivat pahan virtsatietulehduksen ja piti luikkia keskellä yötä seutukunnan ainoan 24/7-huoltoaseman vessaan oloa helpottamaan. Monta kertaa. Rahaakin oli vain jonkin alennuksessa olevan leipäpussin ostamiseen, ja niskassa oli koko ajan myyjien epäilevä tuijotus. Ja sitten elämä vasta vapaaksi kävikin, kun poliisi vei autosta kilvet.
Toihan siinä just on. Joudut vähän väliä varmistamaan saako x paikassa vielä majoittua, hoitamaan autosta koituvat kulut, mahdollisesti käymään töissä. Olet vankina siinä autossa.
Mun onni oli empaattiset poliisit. Tulivat välillä tarkistamaan onhan mulla kaikki ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuo jotain tästä ajasta kertoo. Muistan kun itse sain burnoutin ja masennuin, niin sain lohtua downshiftaus-kirjoista, haaveilin kaikenlaisista irtiotoista ja kommuuniyhteisöistä. Se oli eskapismia ja tuli silloin tarpeeseen.
Oikean elämän ei tarvitse olla niin mustavalkoista ja jokotai. Ääripäiden pohtiminen voi kuitenkin kenties tuoda myös omaan elämään niitä kaivattuja asioita, kun pysähtyy miettimään, mistä tarpeista ne haaveet kertoo.
Itse olen tuonut elämääni enenmän niitä juttuja, mitä tarvitsen voidakseni hyvin ja luopunut niistä, jotka ei palvele. Vapaa-aika menee arvona työn yli, aika surullista että niin ei ole ollut aina. Yllättäen työssäkin sujuu paremmin kun annan itseni elää. Ylipäätään olen alkanut elää enemmän arvojeni mukaista elämää. Teen myös niitä irtiottoja, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin muuttamalla tämän helpon kerrostalo-palvelut lähellä-kaavan johonkin muuhun.
Ei ole kovin minimalistista esimerkiksi ajella autolla. Noista yksi sanoi vievänsä pyykit autolla kaupunkiin äidilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon kanssa miettinyt että vastaava elämä olisi mielekästä, asutaan nyttenkin maalla mutta meillä on kaikki nykypäivän 'vaatimat' koneet robotti imuriin asti. Mies siis haalii koneita.
Itse ajattelen että elämä olisi mielekkäämpää jos tekisi asiat itse. Eihän nytkään mikä estä imuroimasta itse ja niin usein teenkin, pyykkiäkin pesen käsin kun kaikki ei kestä konetta.
Mutta ajattelen että elämä olisi seesteiseempää jos eläisi jopa ilman sähköjä, keinotekoinen kiire jäisi pois ja huomaan että lapset rauhoittuu jostain syystä kun sähköt katkeaa. Täällä katkeilee usein ja sama ilmiö joka kerta. Syyksi kuitenkin veikkaan suht erikoista tilannetta.
Sisävessan kuitenkin haluan mutta ei sen tarvitse vesivessa olla.
Veden voisin kantaa kaivosta ja talon lämmittää puilla. Halot kyllä hankkisin tai hakkauttaisin jollain. Ja ne pyykit voisin pestä käsin. Joku yrjötauti lapsiperheessä oli aika hardcore pyykinpesun kannalta.
Voisko olla niin että ihminen etsii merkityksellisyyttä tämmöistä asioista kun kaikki on tehty nykyään helpoksi.
Se mitä näihin uutisointeihin tulee, todennäköisesti tällä pedataan taas tulevaa.
Vierailija kirjoitti:
Helppo on tuollaista elämää sinkkunaisena elää. Mutta ei tuohon työssäkäyvä perheellinen ryhdy. Ja mitä jos kaikki eläisi keskellä ei mitään marjoja poimien ja päivät pitkät luonnossa samoillen? Ei paljon verotuloja enää tässä maassa tulisi, eikä uusia veronmaksajia syntyisi. Enpä arvosta tuollaista elämäntyyliä. Työnteko on hyvinvointivaltion perusta.
Viimeinen lauseesi pistää silmään. Kuvitteletko ettei ennen ole töitä tehty? Ennen vasta töitä tehtiinkin, ruumillista työtä ja pitkiä päiviä. Miksei silloin ollut hyvinvointivaltiota? Olisiko syynä se, että ennen jokainen elätti itsensä ja perheensä tienesteillään ja nyt veronmaksaja elättää ei pelkästään itsensä vaan monia muita joille verorahoja jaellaan iloisella mielellä hyvinvointivaltion toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Oon kanssa miettinyt että vastaava elämä olisi mielekästä, asutaan nyttenkin maalla mutta meillä on kaikki nykypäivän 'vaatimat' koneet robotti imuriin asti. Mies siis haalii koneita.
Itse ajattelen että elämä olisi mielekkäämpää jos tekisi asiat itse. Eihän nytkään mikä estä imuroimasta itse ja niin usein teenkin, pyykkiäkin pesen käsin kun kaikki ei kestä konetta.
Mutta ajattelen että elämä olisi seesteiseempää jos eläisi jopa ilman sähköjä, keinotekoinen kiire jäisi pois ja huomaan että lapset rauhoittuu jostain syystä kun sähköt katkeaa. Täällä katkeilee usein ja sama ilmiö joka kerta. Syyksi kuitenkin veikkaan suht erikoista tilannetta.
Sisävessan kuitenkin haluan mutta ei sen tarvitse vesivessa olla.
Veden voisin kantaa kaivosta ja talon lämmittää puilla. Halot kyllä hankkisin tai hakkauttaisin jollain. Ja ne pyykit voisin pestä käsin. Joku yrjötauti lapsiperheessä oli aika hardcore pyykinpesun kannalta.Voisko olla niin että ihminen etsii merkityksellisyyttä tämmöistä asioista kun kaikki on tehty nykyään helpoksi.
Se mitä näihin uutisointeihin tulee, todennäköisesti tällä pedataan taas tulevaa.
Mitähän tuleva tuo tullessaan? Mitä luulette, mihin meitä valmistellaan?
Kyllähän sitä vähän aikaa elää vaikka miten alkeellisesti mutta eiköhän noikin sen sisävessan ja lämpimän veden sinne torppiinsa hommaa jossakin vaiheessa.