käsittää miten kasvatti ensimmäisen lapsen. En osannut.

Nyt toista ja kolmatta lasta kasvattaessa on paljon armollisempi itselleen ja lapsilleen. Olin ehkä kai masentunut silloin ja tunnen pahaa oloa vieläkin siitä.. En ymmärtänyt enkä jaksanut.
Läheisyydenkin antaminen tällä esikoiselle on edelleen vaikeaa.
Pääseeköhän tästä tunteesta koskaan eroon?