Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuhkimotarinoita: kalju tyttö..en voi tajuta tuiota valitusta
20.01.2015 |
Oikein huvitti, miten ihminen voi saada tuollisesta asiasta sellaisen kriisin, ettei öin tai päivin ajattele muuta tai että koko identiteetti hajoaa, jos karvat lähtevät.
Tuolla se vieläkin valittaa; pahinta on vähättely, kuinka raskas taakka kaljuuntuminen oikeasati onkaan...joo just joo. Ehkä niin, jos mitään flunssaa pahempaa vastoinkäymistä ei terveysrintamalla ole kokenut. En tajua, en vaan voi. Kurjaahan kaljuuntuminen toki on, mutta ei missään nimessä tuollaisen draaman väärti.
Ihmiset elää oikeasti vaativien ja vaarallisten, työläästi hoidettavien ja olon totaalipaskaksi tekevien sairauksien kanssa ja heiltä silti odotetaan ihan normaali panos elämään, työhän ja perheesee ja käsketään jatkaa elämää. Vaihtaisin itsekin ihan tällä sekunnilla oman vaikean ja monia merkittävi komplikaatioita aiheuttaneen tyypin 1 diabetekseni totaaliseen karvattomuuteen ja nauraisin vaihdon tapahduttua.
Kommentit (55)
Totta kai sitä naista harmittaa se kaljuuntuminen. Mutta että kaljuuden muistaa ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla, ajattelee vain sitä, ahdistuu ja velloo harmituksessaan asiasta, joka ei ole vaarallinen ja ihan telkkarissa. Muokkaa koko identiteettinsä karvattomuutensa ympärille.
Ja valittaa vielä vähättelystä. Ilmeisesti on joku muukin mun lisäksi, jonka mielestä kyseessä ei ole mitenkään haudanvakava tila. Ei tuntunut haittaavan esim. ratsastusta tai hevosenhoitoa millään tavalla. Itse olen kerran pudonnut hevosen selästä hypon takia, vaikka olin pitänyt ennen ratsastusta pumppua kiinni tunnin ja päästänyt sokerit epämiellyttävän korkealle. Ihminen, joka omistaa ja hoitaa hevosen, ratsastaa yksin ja ongelmitta ei ole, ei voi olla, kovin sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:15"]
Ap, saat varmasti paljon enemmän sympatiaa, jos perustat ihan oman ketjun sairaudellesi.
[/quote]
En ole hakemassa sympatiaa. Elän maksimaalisesti omien lähtökohtieni asettamissa rajoissa. Tämä keskustelu nyt vaan vääntyi mun sairauteen ja jos olisin sen aavistanut, en olisi asiasta edes maininnut.
Alopeciahan on autoimmuunisairaus, ja silloin on kohonnut riski mm. psoriasikseen, reumatismiin jne.
Kyse ei tosiaankaan ole mistään pikkujutusta, joka haittaa vähän ulkonäköä.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:19"]
Kylläpä suututtaa, sitä tosin varmaan toivoitkin. Siskoni kaljuuntui 11-vuotiaana ja häntä on kiusattu todella rajusti siitä asti. Tuon ikäinen ei osaa rakentaa itsetuntoaan rippeistä, vaan hän toivoo kuolevansa jotta piina loppuisi. Että näin.
[/quote]
Ajattelitko, että nämä kokemukset ja tuntemukset ovat mulle vieraita. Eivät ole. Niiden kanssa on vain pitänyt oppia tulemaan toimeen, koska olosuhteet sairauden osalta eivät ole muutettavissa.
Näin on laita siskosikin kanssa. Mitä pikemmin hän lakkaa pitämästi itseään uhrina, sen perempi hänelle ja sen paremmin hänen elämänsä menee. Oikeasti, sääli ja sympatia ovat elinkykyisille kroinisesti sairaille todella haitallisia. Se johtaa juuri siihen, että elämää eletään sairaus keppihevosena kaikkeen eikä ihmisiä ylipäätään kiinnosta toisten ihmisten sairaudet. Lähipiiriä kiinnostaa, ei muita. Se kannattaa todella oivaltaa.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:57"]
On eri asia tuntea olonsa kurjaksi kuin että olo oikeasti on kurja. Eniten ehkä nyppi tuossa ohjelmassa se, että pään sisällä koettuun kurjuuteen ja pahaan oloon suhtauduttiin kuin aitoon, fysiologisesti todennettavaan kurjuuteen ja pahaan oloon.
[/quote]
Oletko kuullut stressistä, tai ahdistuksesta? Tuntuu kyllä koko kropassa eikä vain mielessä, vaikka sieltähän ne on molemmat lähtösin.
[/quote]
Luuletko sinä, ettei mulla niitä ole, johtuen juurikin tästä taudista. Minusta ne eivät silti ole yhtään mitään verrattuna fyysiseen päivittäiseen tautitodellisuuteen.
[/quote]
En voi tietää, mutta olet kyllä ensimmäinen ihminen joka olen nähnyt nostavan diabeteksestaan näin maitonsa. Omalla lähisukulaisella on diabetes, korkea verenpaine, masennus, atoopinen iho ja migreenitaipumusta (ja kaikkiin näihin lääkityjset) ja ei ole muuten koskaan napissut asiasata tähän sävyyn, tai ajatellut että hänen kipuilunsa olisi jotenkin enemmän arvokasta kuin jonkun toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:26"]
Alopeciahan on autoimmuunisairaus, ja silloin on kohonnut riski mm. psoriasikseen, reumatismiin jne.
[/quote]
Palataan asiaan jos riski käy toteen. Sama riski on muuten 1-tyypin diabeteksessa, sekin on autoimmuunisairaus. Mulla riski on jo toteutunut kilpirauhasen vajaatoiminna osalla. En kuitenkaan lähde siitä, että mun identitettini on olla "tuleva reumaatikko". Se tulee jos tulee.
Katsoin myös ohjelman ja jäi todella pinnallinen mielikuva kyseisestä naisesta. Elämä niin täydellistä ja porataan jonkun mitättömän ulkonäköseikan takia. Mitätön siksi, että nythän hänellä on otollinen tilaisuus vaihtaa päähän väriä vaikka joka päivä peruukkien muodossa ja liimata tekoripsiä ja"olla naisellinen". Ei todellakaan ollut ansaittu paikka tuossa ohjelmassa tällä naisella, kun vertaa esimerkiksi siihen jaksoon henkilöstä jolla oli se perinnöllinen sairaus. Voi helkutta tätä hemmoteltua nykysukupolvea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo nainen ei ollut ainoastaan kalju vaan menettänyt kaiken karvoituksen. Voin kuvitella miten paljon elämää hankaloittaa jos ei ole silmäripsiä.
Ap lienee Juulia Tukiaisen haamu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:35"]
Onko sulla ap jotain henkisiä ongelmia kans?
[/quote]
Ei ole. Mä en vaan jaksa innostua ihmisten yhdentekevistä kauneusongelmista varsinkaan jos niistä tehdään koko elämän kokoinen draama.
[/quote]
Mutta hyvin tästä sinun diabeteksestäkin saadaan draamaa aikaiseksi! Oletkohan syönyt tarpeeksi, vaikutat hysteeriseltä.
[/quote]
Tämä on ihan hyvä esimerkki diabeetikolle vittuilusta. Ei se mitään, olet kärpäsen surinaa korvissani.
[/quote]
Selvästikään en ole, tämä koko ketju on osoitus siitä!
..kuinkahan helppoa on kädettömällä ja jalattomalla...
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:37"]
Tuo nainen ei ollut ainoastaan kalju vaan menettänyt kaiken karvoituksen. Voin kuvitella miten paljon elämää hankaloittaa jos ei ole silmäripsiä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän ottamatta kantaa, niin eikö siinä yhdessä jaksossa ole joku toinen nainen..? Kyllä kalju nainenkin ansaitsee enemmän olla siinä ohjelmassa kuin joku saatanan toinen nainen. Korjatkaa jos olen väärässä, ja toivottavasti olen, onko sillä naisella esim. syöpä sen lisäksi että on nainut varattua miestä...?
Ohiksena sanottakoon, että tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun vittuilen diabeetikolle. Tuli mieleen, että jos ap kokee, että hänelle vittuillaan elämässä paljon, se saattaa johtua siitä, että ap on hankala tyyppi, eikä siitä, että hänellä on diabetes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoin se toisen naisen jakson kanssa. Tampio eukko sekin. Lässytti jotain että tästä kokemuksesta voi olla apua muillekin samassa tilanteessa oleville :) Pelkkä huomiohoro taisi olla. Asiaa hyvin vähän, puhetta senkin edestä. Toki aiheesta voi olla telkkarissa, mutta tuskin sentään Tuhkimotarina-otsikon alla.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:54"]
Tuleeko sinulle ihmiset vittuilemaan kadulla diabeteksestasi tai kysymään miksi sinulla on diabetes? Tuskin, koska se ei näy ulospäin.
[/quote]
Diabetes ei ehkä näy ulospäin, mutta hoitotoimenpiteet ja laitteet näkyvät. Mulle on vittuiltu mun pumpusta, mulle on vittuiltu kun syön hypoon, mut on heitetty raflasta ulos kun aloin mitata verensokeria. Se on kuitenkin vain KOETTUA kurjuutta, todellisen kurjuuden tekee itse tauti, ja se tekeen sen sekä oloon että fysiikkaan laajemmin.
[/quote]
Oikeasti inhottavaa kun noin on käynyt. Tai ainakaan itse en koe diabetesta mitenkään erikoisen kauhistuttavana asiana katukuvassa mistä pitäisi nostaa haloo, kun äitini on diabeetikko.
Silti ajattelen, ettei diabeteksen aiheuttama kurjuus ole enemmän vakavasti otettavaa kuin sen tytön kaljuuntumisesta johtuva henkinen paha olo. Kummatkaan ei ansaitse vittuilua osakseen.
30