Missä syöt kotiruokasi?

Sohvalla, en käytä veistä.

Meillä  on tupakeittiö. Arkisin syön lounaan omassa huoneessani, etten häiritsisi miehen työskentelyä.  Viikonloppuisin olohuoneen pöydällä ja ihan normikattaus siinä: lautaset , juomalasit, haarukat,  veitset, leipä, margariini, juusto, ehkä kinkkusiivu tai makkara ja salaatti / punajuuri / puolukkahillo vähän ruuasta riippuen

Ihan keittiössä yleensä ja käytän joskus veistä, joskus en. Riippuu ruoasta.

Sohvalla yleensä, aina veitsi ja haarukka (paitsi jos lusikka)

Sohvalla. En käytä veistä jos ei tarvitse leikata mitään, ja jos tarvitsee leikata, niin leikkaan ensin keittiössä valmiiksi jotta voin pitää lautasta sylissä kun syön. Silloin kun lapset on meillä, niin me kaikki syödään keittiön pöydän ääressä, poislukien se kun lapset ovat jo nukkumassa, niin miehen kanssa syödään iltapala olkkarissa. Lapset kyllä mankuu sohvalla syömistä, mutta lupaa ei tipu. Se on ihan varma että sitten kaatuu maitolasi matolle, tai punajuuripasta sohvalle. 

pyödän alla ja keiton syön haarukalla ja veitsellä.

Ruokailuhuoneessa tietenkin. Meillä on 4 metriä pitkä ruokapöytä. Vaimo syö toisessa päässä pöytää ja minä toisessa, välissä kynttelikkö.

Se on rauhallinen paikka ruokailuun. Keittiön metelit ei kuulu eikä telkkarin äänet, koska se on taas kirjastohuoneessa.

Saarekkeen ääressä aamiaisen, lounaan ja päivällisen joko ruokailutilassa tai joskus sohvapöydän ääressä. Käytän aterimia

Yleensä seisaaltaan tiskipöydän ääressä. Olen kyllä istuen syömistäkin kokeillut, mutta se ei lyönyt läpi. Saatan toki nojailla tiskipöytään, etten ihan asennossa seiso. Syön kotona suunnilleen vain kasviksia ja hedelmiä sellaisenaan, salaattia haarukalla ja kaurapuuroa/raejuustoa/maitorahkaa tms lusikalla.

Vierailija kirjoitti:

Sohvalla. En käytä veistä jos ei tarvitse leikata mitään, ja jos tarvitsee leikata, niin leikkaan ensin keittiössä valmiiksi jotta voin pitää lautasta sylissä kun syön.

Toimin täsmälleen samoin. Meillä tosin lapset on jo isoja, syövät omissa huoneissaan.

Ja ennen kuin kukaan tulee sössöttämään yhdessä syömisen tärkeydestä, niin kerrottakoon, että me tehdään miehen kanssa molemmat vuorotöitä.

Mikään "päivällinen syödään aina yhdessä klo 17" ei todellakaan toimi. Just ja just saadaan järjestettyä niin, että valmista ruokaa on aina niin kotona syöjälle, kuin evääksi töihin menijällekin. Kellonajoista riippumatta.

Ruokapoydassa, veitsen ja haarukan kanssa. En osaisi syoda paaruokaa sohvalla vaikka lapsuudenkodissa oli taysin normaalia. Teen ja jalkkarin voin syoda sohvapoydan aarella.

Seka iltapalan/ napostelun kun syon yksin/ kaksin Netflix edessa.

Aamiainen on myos ruokapoydan aaressa.

Koko perhe syö päivän lämpimän ruoan keittiön pöydän ääressä, eikä tähän tarvitse mitenkään pakottaa, ihan automaatio. Haarukalla ja veitsellä. Aamu- ja välipalat kuka missäkin.