"Työttömät on laiskoja!"

Aika usein kuulee, että työttömät on laiskoja. Joidenkin ihmisten tapauksissa siitä voi olla kyse, mutta ärsyttäätoi jatkuva yleistäminen.
Olen neljän lapsen äiti, ja tulin raskaaksi 29- vuotiaana. Sitä ennen olin ehtinyt opiskella ammattiini ja luoda uraa. Jäin kotiin aikomuksena laittaa lapseni päiväkotiin 3- vuotiaana. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan lapsia tuli kolme lisää ja äitiysloma venyi kuuteen vuoteen. Uskalsin jäädä kotiin koska työsopimukseni mahdollisti sen, ja koska paikkani firmassa oli sen verran korkea että tiesin pääseväni takaisin töihin. Kun kuuden vuoden jälkeen palasin töihin, sain tietää että firma oli ajautumassa konkurssiin, ja että kaikki työntekijät erotettaisiin muutaman kuukauden päästä. Myös minut. Kävin siis muutaman kuukauden ajan töissä jonka jälkeen olin työttömänä puoli vuotta. Aloin etsiä työpaikkaa, ja toimin siivoojana, sihteerinä ja henkilökohtaisena avustajana vaikka olen saanut hyvän koulutuksen ja suorittanut useamman tutkinnon. Kävin jopa opiskelemassa ruotsia ja suoritin erilaisia kursseja siinä toivossa että saisin hyvän työpaikan niiden avulla. En saanut. Nyt olen ollut kotiäitinä pari vuotta. Miksi? Koska saan yhtä paljon rahaa nyt kuin mitä sain toimiessani siivoojana, ilman pitkiä työpäiviä ja ilman sitä että olen erossa lapsistani. Nautin siitä että voin olla kotona kun vanhimmat lapset tulevat kotiin koulusta. Olenko laiska? En omasta mielestäni. Olen yrittänyt saada työpaikkaa alalta johon olen kouluttautunut, mutta niitä ei Suomessa ole.