kauhee kun tajusin, ettei mulla ole oikeesti ystäviä

Mulla sama juttu. Viime kesänä päätin, että nyt alan sosiaalisemmaksi ja näin varmaan vähemmän ihmisiä kuin ikinä.

joo ei mullakaan viimeseen 7 vuoteen

Antakaas kun arvaan, ystävät jäi kun se "elämän mies" löytyi?

Kuitenkin käyn puistossa ja kerhoissa ja juttelen siellä ihmisille. Mistä ihmeestä voi aikuinen ihminen löytää ystäviä??

Ap

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:08"]Antakaas kun arvaan, ystävät jäi kun se "elämän mies" löytyi?
[/quote[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:08"]Antakaas kun arvaan, ystävät jäi kun se "elämän mies" löytyi?
[/quote]
Tavallaan. Jäivät kun lapset syntyivät. Pikkuhiljaa tiet veivät et suuntiin. Ap

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:08"]Antakaas kun arvaan, ystävät jäi kun se "elämän mies" löytyi? [/quote[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:08"]Antakaas kun arvaan, ystävät jäi kun se "elämän mies" löytyi? [/quote] Tavallaan. Jäivät kun lapset syntyivät. Pikkuhiljaa tiet veivät et suuntiin. Ap

[/quote]

Ei sitten heru sääliä. Ystävät ovat ikuisia, miehet eivät. Välttämättä.

Ei ole mullakaan. .Aloin tässä miettimään asiaa vasta enempi viime syksynä. Ehkä sen takia kun en ole Facebookissa. .ei vaan ollu intoa lähteä sinne mukaan.ennen olin sosiaalisempi. . varsinkin ennen lapsia. Nyt 5 v ollu kotäitinä ja mies on mun ainoa tuki ja turva..Mut ois kiva jos vois samanhenkise ja samassa elämäntilanteessa olevan kans vaihtaa ajatuksia:/ ei miehen kans joka asiasta halua puhua. Puhelin on vaan nykyään mykkä..soittaa siihen pväkoti tai ehkä kerran kuussa vanha ystävä..kyl ystäviä jotka tosi harvoin piTää yhteyttä ja harvoin nähdään. Kai tämä kuuluu tähän pikkulapsi arkeen?? Toisaalta väsynyt pitämään säännöllisesti kehenkään yhteyttä. .