Miksi monet koirat rähisevät?

Huonoja kokemuksia muista koirista.

No ollaanpas sitä taas nokka pystyssä. Meillä on arka koira, joka koirasta riippuen saattaa rähjätä. Paljon ollaan edistytty alusta, jossa rähjäsi ihan kaikille, mutta on matkaa vielä. Me väistetään aina kauemmas, jos tulee koira vastaan, eikä me sitä hävetä, vaan yritetään tehdä koiran kokemus lenkistä mahdollisimman mukavaksi, kun pelkää muita koiria. Eniten itseä ärsyttää ne nokka pystyssä koko tien leveydeltä tulevat koiranomistajat, jotka ei tajua, että toisen koira saattaa pelätä. Sitten rynnitään ohi varomatta ja tuijottaen ja taas oma työ koulutuksen kanssa menee takapakkia, kun tulee huonoja kokemuksia.

Suomalainen erikoisuus. Ei samanläistä rähäkkää nouse esim. Espanjassa. Siellä koirat ottaa lunkisti, tuli vastaan sitten ihminen tai toinen koira.

Totta, toivoisi että tällaisten Baskervillen houndien omistajat vetäisivät räyhähenkensä syrjään kun tulee kivoja koiria vastaan, eikä aina päinvastoin että joudun oman rauhallisen koirani kanssa väistelemään.

Toinen koirani haukkuu todennäköisesti epävarmuuttaan, pentuna sai pari kertaa lenkillä irtokoiran päällensä ja on sen jälkeen haukkunut lähes kaikki vastaantulijat. Nuorempi koira on nopeasti reagoiva yksilö, hyödyllinen ominaisuus työkoirassa, joka on pentuna ottanut oppia vanhemmasta koirasta, yksin lenkkeillessä on kuin unelma, yhdessä työläämpiä. Me otetaan välimatkaa vastaantuleviin, koska se on kaikille mukavampaa niin. Kauempaa, min. 10 m, katselevat muita rauhassa tai jopa jatkavat maan nuuhkuttelua.

Ehkä ne koirat haistaa sun omahyväisyyden ja haukkuu sen takia?

Meidän naapurissa taas oli hullu sprinkku, joka rähisi sekä muille koirille, että ihmisille. Ei ole pelkästään aina huonohermoisuutta, vaan tosiaan myös entiset kokemukset vaikuttavat. Pienillä koirilla on usein pelkoa isompia kohtaan ja purkavat sitä rähinään. Osa taas on aggressiivisia ja haluavat syödä muut suihinsa. Valkkareilla on paljon huonoa hermorakennetta, mutta toki myös puutteellinen sosialistaminen ja puutteellinen tai väärä koulutus vaikuttaa.

Meidän koira alkoi sen jälkeen rähjäämään vastaantulijoille, kun pentuna hihnalenkeille opeteltaessa ihmiset päästi omia koiria kysymättä lähelle ja nauroivat päälle, kun meidän pentu yritti vinkuen päästä tilanteesta pois. Jäi kai traumat. Nykyään vaihdetaan suuntaa, kun tulee joku koiran kanssa vastaan.

Remmirähjääminen saadaan yleensä lahjana/perintönä joltain saman alueen vanhemmalta rähjältä, joka sitten "tartuttaa" pennun. 

Ensimmäinen koira sai "tartunnan" pelästyessään pentuna remmissä huutavaa ja tempovaa isompaa koiraa. Toinen koira sai "tartuntansa", kun vieras koiranulkoiluttaja päästi mäyräkoiransa pitkässä fleksissä haistelemaan koiraani kysymättä koirani sukupuolta ja kertomatta, että hänen koiransa on urosaggre. Noh, omani sai pahemman kerran turpaan ja pelkäsi sen jälkeen tummia koiria. Koulutuksen ansiosta se sietää ohitustilanteet, mutta ei se ole enää sellainen letkeä ja helppo, kuten 2 ensimmäistä elinvuottaan. Kolmas koira ottaa irtokoirat vastaan iloisesti, mutta raivoaa hihnassa olijoille. Tämäkin sai "tartunnan" pentuna vanhemmalta remmirähjältä, eli pääsi pelästymään ja pelottelee nykyään itse. Kaupungissa asuessa remmirähjääminen tuntuu lievittyvän, kun vastaan tulee myös hyvin käyttäytyviä koirakoita, ja koiraa pääsee kehumaan hyvästä käytöksestä. Mutta täällä mailla jokainen vastaantuleva koira on remmirähjä, eikä muita koiranulkoiluttajia näe kuin pari kertaa viikossa. 

Kyllä rotu vaikuttaa, leppoisa koira ei ota itseensä yhtä pienestä kuin tuikeamman rodun edustaja. Yhtäkään remmirähjää labbista tai cavalieria en ole kuunaan nähnyt :D 

-Arkuus

-Epävarmuus

-Aggressiivisuus

joka voi johtua perimästä tai on ympäristön aiheuttamaa.

Johtuu omistajistaan. Eläimet vaistoavat ja heijastavat omistajiensa piirteitä ja sitten niistäkin tulee arkoja, epävarmoja ja pelokkaita räksyttäjiä ja tyhjänhaukkujia. Mikäli omistaja olisi itsevarma ja kulkisi pää pystyssä niin koirakin ottaisi lunkisti. Luimistelu sen sijaan saa koirankin reagoimaan niin että sen täytyy sitten puolustautua.

Vierailija kirjoitti:

Meidän koira alkoi sen jälkeen rähjäämään vastaantulijoille, kun pentuna hihnalenkeille opeteltaessa ihmiset päästi omia koiria kysymättä lähelle ja nauroivat päälle, kun meidän pentu yritti vinkuen päästä tilanteesta pois. Jäi kai traumat. Nykyään vaihdetaan suuntaa, kun tulee joku koiran kanssa vastaan.

Eli ruokit pelkoa.

Naapuristossa on paljon remmirähjääjiä. Meillä ulkoilua opeteltiin rauhassa omalla pihalla talon takana. Muihin koiriin tutustuttiin kaverin etukäteen kilteiksi tiedettyihin koiriin. Lenkillä joko väistettiin toiselle kadulle tai ohitettiin huomiotta rähisijät. Koirasta kasvoi tasainen ja rauhallinen.

Huono koulutus ja huono omistaja, mahdollisesti myös huono koti. Eläimen omistaminen ei ole eettistä.

Vierailija kirjoitti:

Huono koulutus ja huono omistaja, mahdollisesti myös huono koti. Eläimen omistaminen ei ole eettistä.

Joskus noinkin, mutta kyllä siellä on myös osaavaa väkeä ja kaikin puolin hyviä omistajia ja koteja, koiran käyttäytymiseen vaikuttaa myös asiat, joihin et omistaja/kouluttajana voi vaikuttaa.

Jos ap:n kohtaama koira oli valkkari, niin vahvasti veikkaan arkuutta. Valitettavasti moni valkkari nykyään on tosi arka. Myös minulla on arka valkkari, joka ihan hysteerisenä pelkää muita koiria. Koiralla voi olla myös hunoja kokmuksia toisista koirista. Minulla oli myös koira, jonka kimppuun hyökkäsi irtokoira useaan kertaan. Seurauksena se alkoi rähisemään varsinkinhyökkääjien näköisille koirille. Koulutuksella molemmat sain käyttäytymään suht hyvin, mutta ei niistä koskaan tullut yhtä varmoja, kuin ns. tervepäiset ja vain hyvillä kokemuksilla varustetut koirat. Ja minulla on kokemusta molemmista, aroista ja reippaista. Aran kanssa saat tehdä 4 kertaa enemmän töitä kuin rohkean. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen erikoisuus. Ei samanläistä rähäkkää nouse esim. Espanjassa. Siellä koirat ottaa lunkisti, tuli vastaan sitten ihminen tai toinen koira.

Samoin täällä Hollannissa. Koiria pidetään paljon vapaana ja saavat ihan rauhassa moikata toisten koirien kanssa. Asun ison puiston vieressä, jossa suurin osa alueesta on koirien vapaanapito aluetta. Sielä ne muodostavat leikkisiä laumoja keskenään ja omistajat rupattelevat lähettyvillä keskenään. En ole oikeastaan koskaan kohdannut ongelmia. Ne parin räyhäävän koiran omistajaa pitävät omansa hihnassa, mutta eivät rupea toisia syyttelemään. Lähinnä todistan paljon iloisia kohtaamisia ja rentoa yhteiseloa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen erikoisuus. Ei samanläistä rähäkkää nouse esim. Espanjassa. Siellä koirat ottaa lunkisti, tuli vastaan sitten ihminen tai toinen koira.

Espaniassa ja monessa muussa maassa koirat saa kai aika paljon olla vapaana. Oma koirani, joka on arka rähisee, jos on hihnassa, mutta vapaana juoksee vain kauemmas. Kokee, että hihnassa ei ole pakoreittiä, joten hyökkäys on paras puolustus. 

Olisko koiralla huono ja rähisevä isäntä/emäntä, vai koulutuksen puute?

Vähän asian vierestä tämä seuraava.

Selkeästi koiran omistaminen ei ole jotain mikä menee "siinä sivussa" ja tuleepahan lähdettyä ulos samalla kun lenkkeilyttää koiraa - tyylisesti. Kun itse tiedostaa että omat resurssit eivät riitä koiran ylläpitoon, ja asian sanoo ääneen, saakin koiraihmisiltä toisenlaista palautetta. Sitä että kuinka helppoa koiran hoito on ja sehän menee siinä sivussa, koira on perheenjäsen ja tärkeintä että se on vaan mukana mahd paljon ihmisen kanssa. Kouluttaminenkin on yksilöllistä, ja muutenkin helppoa, tuleepahan itsekin lähdettyä lenkille raikkaaseen ilmaan... Jne Jne.

Ympyrä sulkeutuu.