Lue keskustelun säännöt.
Hiljaa oleminen parisuhteessa?
18.01.2015 |
Tämä on vähän hölmö kysymys, mutta kysyn kuitenkin mielipiteitä/ajatuksia.
Olen seurustellut miesystäväni kanssa n. 3kk, erittäin tuore suhteenalku kyseessä siis. Meillä on hauskaa yhdessä, nauramme samoille asioille ja olemme tähän mennessä esiintulleista "tärkeistä" asioista hämmentävän samaa mieltä. Emme kuitenkaan kumpikaan ole sellaisia jatkuvasti höpöttäviä ihmisiä vaan saatamme makoilla sylikkäin sohvalla pitkiä aikoja puhumatta mitään. Hiljaisuus on alkututustumisen jälkeen ollut todella luontevaa, mutta mietin onko tämä vähän omituista?
Edellisissä suhteissa olen ollut todella puheliaiden ihmisten kanssa eikä hiljaisia hetkiä ole juuri ollut. Nykyinen miesystävä on paljon hiljaisempi (enkä minäkään ole perusluonteeltani mikään mahdottoman kova puhumaan), joten tällainen hiljaa oleminen on minulle ihan uutta.
Kommentit (7)
On outoa että jo 3kkn ollaan kuin mikäkin eläkeläispariskunta, ennustan "kipinän" sammumista piakkoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuuko se hiljaa oleminen sinusta hyvältä? Jos tuntuu, ole rauhassa hiljaa. Ei se ole mitenkään omituista, kaikki emme ole puheliaita. Ja joskus on annettava aikaa myös ajatuksille. Minä en kestäisi olla suhteessa, jossa toinen osapuoli olisi koko ajan äänessä, koska haluan sitä aikaa ajatuksilleni. Samoin haluan toisinaan olla yksin, enkä pidä sitäkään mitenkään omituisena.
Tuo on erittäin hyvä merkki suhteessa, että voi olla luontevasti hiljaa. Nimenomaan niin, ettei sitä edes mieti.
Mekin voidaan olla pitkiäkin aikoja hiljaa eikä se häiritse.
Tai ainakin luulin niin. Harvoin edes riidellään mutta viimeksi mies latasi täyslaidallisen ja siinä sivussa mainitsi että olen liian hiljainen.
Että näin 10 vuoden yhdessäolon jälkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiljaa oleminen tuntuu alun "järkytyksen" jälkeen todella luontevalta ja hyvältä. Olen jossain määrin erakkoluonteinen ja kaipaan hiljaisuutta ja omaa rauhaa. Mies on ollut sinkkuna pitkään, asunut yksin ja tykkää myös olla yksin. Näemme n. 2 kertaa viikossa emmekä edes viestittele ihan joka päivä. Lisäksi yhdessä ollessa voimme hyvin istua sohvan vastapäisissä nurkissa ja lukea kirjoja/surffata netissä eikä meillä ole tarve koko ajan jutella. Tosi siinä samalla voi vähän silitellä jalkaa tai välillä ottaa kädestä kiinni :) Ehkä tämä siis on ihan hyvä juttu :) Ap
Voi, tuohan kuulostaa ihan täydelliseltä! Jos kerran molemmat pidätte hiljaa olemista ookoona, se on tietenkin ok!