Säästeliäästi ihmiset, onko teillä joku asia josta ette suostu säästämään??

Ruoka

Yksinasuminen ja kengät. Tosin nämäkin semipihisti (edullinen omistusasunto, hyvät pitkään kestävät nahkakengät) mutta ei ökyillen. En ikinä muuttaisi mihinkään kommuuniin tai ottaisi tänne kämppistä rahan takia. Kengistä en enää osta mitään parinkympin ritsoja, kun ne kestää alle vuoden.

Ja sushia en osta alennuksesta.

Hotellit

Norjalaiset ja tanskalaiset naistenlehdet

Kengät on kyllä sellaiset, ettei kenenkään pitäisi ostaa niitä halpoja ja huonoja kenkiä. Olen aina panostanut hyviin kenkiin, mutta olen myös haksahtanut ostamaan halvat lähinnä miellyttävän ulkonäön vuoksi. Niitä ei ehkä voi edes sanoa kengiksi, koska niin erilaiselta ne tuntuivat hyviin kenkiin verrattuna. Puhumattakaan siitä, miten ne sitten kestivät käytössä...

Vierailija kirjoitti:

Vessapaperi. Ostan aina parasta laatua, because I’m worth it.

😄 kiva että on muitakin, jotka ei säästä vessapaperissa. Ite valitsen kauneus edellä laadukasta!

Käytän ruokaan, kenkiin, jotka on hyvät jalassa, ulko vaatteisiin, käytän tiettyjä kahta apteekin rasvaa ja huolehdin hampaista joka vuosi. Muissa asioissa voin tinkiä.

Kengät täälläkin ja hyväntekeväisyyteen (eläimet ja pelastusarmeija) riittää jokunen roponen silloin tällöin. 

Asuminen myös itsellä, kun sain töitä toiselta paikkakunnalta, halusin  heti kunnollisen vuokra-asunnon hyvältä alueelta, en mitään halpaa solua jostain huonomaineisesta lähiöstä, vaikka jälkimmäisellä tyylillä olisi saanut nopeammin säästettyä omaan. 

Viini, laulu ja naiset ovat aina rahansa arvoiset.

Joululahjat ja alkoholi. Molempia tulee hankittua harvoin, mutta kun hankin, haluan panostaa. Myös terveyssiteet, pikkuhousunsuojat ja murot ovat sellaisia, joista otan ana mieluisimman vaihtoehdon riippumatta hinnasta.

Hyvälaatuisessa palasaippuassa en säästä. Saippuan saisi halvemmallakin mutta ostan ihan tietynlaisen ja kalliinpuoleisen saippuan.

Vierailija kirjoitti:

Säästeliäät = kitupiikit joilla ei ole elämää.

Ei vaan turhuuksiin ei laiteta rahaa. Mitä se taas kenellekin on, sen määrittelee jokainen itse. Kun taas elämä yllättää, ei olla pa.

Itse en säästä ruoan tai vaatteiden laadusta. Neulon ja ompelen paljon itse mutta laadukkaat kankaat maksaa. Ruoka ei sinänsä ole kallista kun syö satokauden mukaan. Aikuisena itsensä vakuuttaminen on tullut myös tärkeäksi, ei niinkään enää materian, toki laaja kotivakuutus löytyy. En tästä nuorru ja suvussa jonkin verran vakavia, perinnöllisiä sairauksia, joten ihan niiden varalta.

Yritän säästää aina ja lähes kaikessa, mutta hampaiden hoidosta en suostu säästämään. Ostan aina laadukasta hammastahnaa ja hammasharjan pään pitää olla uusi ja tehokas. Käyn myös säännöllisesti hammastarkastuksissa ja hammashoitajalla ja hampaiden terveys on minulle tosi tärkeää.

En ole ikinä ollut pihi, mutta tällä hetkellä pienituloinen. Ne, missä en tingi tietystä laadusta, ovat kengät, kahvi, lemmikin kulut, vessapaperi ja lahjat, erityisesti sukulaislasten. Ja aina pitää olla varaa mennä kaverin kanssa kahville.

Vierailija kirjoitti:

Yritän säästää aina ja lähes kaikessa, mutta hampaiden hoidosta en suostu säästämään. Ostan aina laadukasta hammastahnaa ja hammasharjan pään pitää olla uusi ja tehokas. Käyn myös säännöllisesti hammastarkastuksissa ja hammashoitajalla ja hampaiden terveys on minulle tosi tärkeää.

Ja toisaalta olet saattanut säästää tuhansia euroja näillä toimenpiteillä.

Lemmikkien ruoka ja hoito, eläinlääkärimaksut. Niissä en pihistele, vaan valitsen sen minun arvioini mukaan) parhaimman paikan.

Reseptilääkkeet, geneerinen rinnakaisvalmiste ok, mutta mitään en jätä hankkimatta.

98E-bensa. Edellisestä autosta hajosi osa polttoainejärjestelmää, vaikka 95€ piti valmistajan mukaan sopia. En ota riskiä, ajan sitten vähemmän.

Lasten koulunkäyntiin liittyvät tarvikkeet.

Vakuutukset - kilpailutan kyllä, mutta en jätä ottamatta. Myrsky vei puolet metsästä, vakuutuksesta sai edes osan menetyksiä korvattua.

Kahvi ja punanen maito.

Ruoka mullakin. Vähemmän, mutta laadukasta. En halua olla biojäte komposti.

Täysksylitolipurukumi!

En pidä erityisen säästäväisinä ihmisiä, jotka tässä ketjussa mainitsevat ruuan asiaksi, josta eivät tingi. Ruokaa kun jokainen syö joka päivä (tai ainakin melkein joka päivä). Sitä ilman ei tule toimeen. Joten jos ei säästele päivittäisestä asiasta, niin on aika turha väittää olevansa penninvenyttäjä. 

Lääkärissä käynti (yksityisellä jos ei muuten). Olen syöpäsuvusta, joten tutkitutan opiskelijabudjetista huolimatta kaikki selittämättömät, mitättömätkin, oireet pohjia myöten.