Lue keskustelun säännöt.
Muutama liikakilo?
16.01.2015 |
Oli kauheaa lukea toisesta ketjusta, kun joku koki itsensä niin lihavaksi että halusi kuolla. En viitsi mennä siihen ketjuun nipottamaan, joten teen tämän uuden.
Itse laihdutin muutaman liikakilon pois heti kun ilmaantuivat, ymmärsin että ne muutamat on helpompi selättää kuin monta kymmentä kiloa. Pliis, hyvät ystävät, tarttukaa ajoissa niihin kiloihin! Tiedän ettei kenenkään ihmisarvo tms. ole siitä painosta kiinni, mutta suuri ylipaino näköjään saattaa masentaa noin äärimmäisesti. Poistakaa ylipaino heti kättelyssä. Eipähän ole ainakaan sitä murheen aihetta sitten.
Kommentit (26)
Niin... Itse taistelen juuri nyt itseni kanssa, kun ylimääräistä painoa on hiljaa hiipien kertynyt viitisen kiloa. Yllättävän hankalaa tuntuu olevan itseään niskasta kiinni tarttuminen. Elämän pienet nautinnot on vaan niin kivoja, että niistä ei haluaisi luopua. Mutta kun nykyinen peilikuva ei miellytä, niin jotain on pakko tehdä, tosiaan ennen kuin ylipainoa on 10 tai 20 kiloa... sillä niin tässä hiljalleen kävisi, jos asialle ei tekisi mitään. Jätin vuodenvaihteessa kaiken alkoholin, karkit ja suklaan pois. Nyt seurailen, että riittääkö tämä korjausliike vai tarvitseeko karsia vielä jotain muutakin, kuten vaikka kahvileivät ja leivän syöminen yleensä. Koville ottaa, mutta oma terveys ja ulkonäkö ovat ainakin minulle tärkeitä. Enkä minä ainakaan kykene valehtelemaan itselleni, että näyttäisin hyvältä näiden ylikilojen kanssa. Ja mitat on tosiaan 174/68, että mikään norsu en vieläkään ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13, juuri tätä haen. Sulla on todella hyvä asenne! :) terveisin ap
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:53"]
Minä huomasin ne kilot vasta kun niitä oli tullut 20. Minulla ei ollut koskaan ollut ennen paino-ongelmia, paitsi ehkä siihen suuntaan, että olin ollut aina säälittävän laiha vaikka söin "kuin hevonen". Ei siis tullut mieleen edes sellaista vaihtoehtoa, että olisin oikeasti lihonut merkittävästi. Vaatekoko muuttui, mutta ajattelin, että nämä nykyvaatteet on tehty semmoisellle suoralle kropalle, siksi ne ei kurvikkaalle naiselle enää mahdu ne samat koot kuin ennen. Siinä vaiheessa kun täytyi siirtyä kokoon 42, päätin lopulta hankkia vaa'an ja mennä sille: entinen punnitus vuosien takaa oli sanonut 48 kg, uusi sanoi 68 kg....
Enkä ole kyllä koskaan pysyvästi noista kiloista päässyt. Laihdutin onnistuneesti 12 kg heti tuon ongelman huomattuani, mutta kun tuli stressiä elämäntilanteeseen, lihoin ne takaisin. Sen jälkeen oli vuosia jojoilua, eikä se laihduttaminenkaan enää mennyt yhtä helposti kuin ekalla kerralla. Laihtuminen oli nyt edes VLCD-kuurilla hyvin hidasta, ja sitä yleensä seurasi ahminta jossa lihoin takaisin laihtumani kilot. Nyt olen hyväksynyt sen, että olen vaan vähän pullukka, mutta eipä tuo menoa haittaa.
[/quote]
Kyllä jos ihminen lihoaa 20 kiloa "huomaamattaan" hänen täytyy olla tavattoman yksinkertainen ja tyhmä! 48 kiloinen ja siitä 68, se on LÄHES 50% lisämassaa, eihän sitä nyt herranen aika voi olla huomaamatta!
Eihän tuollainen painon tuplaaja ole millään mittarilla katsottunan sama ihminen kuin ennen, puhumattakaan ulkonäöstä ja muodosta.
[/quote]
Tuossa mielessä olin tosiaan hyvin naiivi, vaikken näin akateemisen koulutuksen saaneena asiantuntijana osaa muuten itseäni erityisen tyhmänä pitääkään. Minulla vaan oli niin vahvana mielessä se "kukkakepin" ja "ruipelon" ja "surkean laihan rääpäleen" identiteetti, etten jotenkin ollenkaan osannut nähdä itseäni pyöreänä.
Asiaan vaikutti ehkä myös se, etten ole koskaan ollut kovin ulkonäöstä kiinnostunut. En ole kauheasti itseäni peilaillut ja miettinyt miltä näytän. Elänyt ja mennyt vaan.
No just ne 3 liikakiloa on mahdoton laihduttaa! Mun pituisella normaalipainon yläraja on 70 kg, ja sen painoisena (tai vähän alle) olisin tyytyväinen. En ole kuitenkaan saanut laihdutettua kuin parhaimmillaan 72-73 kg saakka, siihen on aina laihtuminen pysähtynyt, vaikka jatkan ruokavaliota ja liikuntaa samaan malliin. Jos lihon esim. 78 kiloiseksi, pääsen tosi helpolla takaisin sinne 73 kg painoon ja siihen sitten jämähtää. Mun elimistö haluaa painaa sen verran näköjään. Ärsyttävää!
^ Kannattaa ehkä silloin kokeilla tiukempaa dieettiä kunnes paino on tippunut. Ei koko elämää, mutta niin, että saa kehon sitoutumaan muutokseen.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:53"]
Minä huomasin ne kilot vasta kun niitä oli tullut 20. Minulla ei ollut koskaan ollut ennen paino-ongelmia, paitsi ehkä siihen suuntaan, että olin ollut aina säälittävän laiha vaikka söin "kuin hevonen". Ei siis tullut mieleen edes sellaista vaihtoehtoa, että olisin oikeasti lihonut merkittävästi. Vaatekoko muuttui, mutta ajattelin, että nämä nykyvaatteet on tehty semmoisellle suoralle kropalle, siksi ne ei kurvikkaalle naiselle enää mahdu ne samat koot kuin ennen. Siinä vaiheessa kun täytyi siirtyä kokoon 42, päätin lopulta hankkia vaa'an ja mennä sille: entinen punnitus vuosien takaa oli sanonut 48 kg, uusi sanoi 68 kg....
Enkä ole kyllä koskaan pysyvästi noista kiloista päässyt. Laihdutin onnistuneesti 12 kg heti tuon ongelman huomattuani, mutta kun tuli stressiä elämäntilanteeseen, lihoin ne takaisin. Sen jälkeen oli vuosia jojoilua, eikä se laihduttaminenkaan enää mennyt yhtä helposti kuin ekalla kerralla. Laihtuminen oli nyt edes VLCD-kuurilla hyvin hidasta, ja sitä yleensä seurasi ahminta jossa lihoin takaisin laihtumani kilot. Nyt olen hyväksynyt sen, että olen vaan vähän pullukka, mutta eipä tuo menoa haittaa.
[/quote]
Kyllä jos ihminen lihoaa 20 kiloa "huomaamattaan" hänen täytyy olla tavattoman yksinkertainen ja tyhmä! 48 kiloinen ja siitä 68, se on LÄHES 50% lisämassaa, eihän sitä nyt herranen aika voi olla huomaamatta!
Eihän tuollainen painon tuplaaja ole millään mittarilla katsottunan sama ihminen kuin ennen, puhumattakaan ulkonäöstä ja muodosta.