Voitko paremmin siistissä kodissa
Voitko paremmin ja olet jaksavampi, kun koti on suht koht siisti. Ahdistutko tiskeistä, likaisesta vessasta ja kaaoksesta? Minä ahdistun.
Kommentit (32)
En tiedä, kun en ole asunut siistissä kodissa pariinkymmeneen vuoteen.
Voin paremmin siistissä kodissa, koska kaiken tekeminen kestää paljon vähemmän ja aikaa jää enemmän tärkeille asioille tai rentoutumiseen. Lisäksi jaksan keskittyä epämieluisampiinkin koulutehtäviin paljon paremmin ja tehdä luovia asioita paremmin, kun ei ole sotkuja häiritsemässä.
Kissat tottelee esim. Ei ruokapöydälle/tiskipöydälle, mutta vain kun omistaja on kotona. Sit esim. Yöllä ja kun oot muualla ne tekee ihan mitä haluaa.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:57"]
Se on jo neuroottista, jos joka ikinen tavara pitää olla jossain piilossa. Meillä todella on "joka tasolla tavaraa", mutta en mä tajua miten paljon sitä säilytystilaa pitäisi olla, ettei olisi???
[/quote]
Ei tavarat ole piilossa, ne on omilla paikoillaan. Harvan tavaran paikka on pöydällä. Jos tavaroille ei ole omia paikkoja, on tavaraa liikaa tiloihin nähden. Esim. mun olohuoneen pöydällä ei ole minkään tavaran paikka, ja keittiön pöydällä on paikka vain leipälaatikolle. Mitä muuta siinä pitäisi olla ja miksi?
[/quote]
Kyllähän keittiön pöydällä pitää olla ainakin kännykän laturi, juustohöylä, muutama hesari, muutama kynä, lompakko ja avaimet, kukkavaasi, pari laskua (toinen maksettu, toinen ei), jouluinen lahjaksi saatu konvehtirasia (2 minttukonvehtia syöty, muuten koskematon), eilinen kahvikuppi, sekalaisia ei kovin tärkeitä työpapereita, vasara ja ruuvimeisseli, tabletti, tabletin laturi, muutamia kuitteja, sykemittari (käyttämätön) ja sen ostopakkaus (huom, mittaria ei saa säilyttää pakkauksessaan tai kattaus menee pilalle) ja pari kirjaa.
Jos ahdistuksen takia ei saa unta siksi, että kissa voi satuttaa itsensä aseisiin joita ei suostuta laittamaan laatikkoon tai kuivauskaappiin, tai hellan tähden jonne kissaa ei voi estää menemästä muuten kuin rakentamalla häkin joko hellalle tai kissalle, niin minä väittäisin, että kissa on hankittu nimenomaan antamaan ahdistukselle tekosyy. On paljon kivempaa olla ahdistunut aiheesta huonommastakin kuin ei-mistään.
En tykkää sotkuisesta, mutten siitäkään, jos ympäristö on siistimpi kuin pääni sisälmykset. Jotain siltä väliltä. Mutta jos jalat tarttuu lattiaan edes pikkiriikkisen verran, se ei sovi. Sen sijaan, jos tasot ovat tyhjät ja kämpässä kaikuu, luulen olevani sairaalassa tai unohtuneena jonkun työpaikalle. Optimialueeni ei onneksi ole kauhean kapea.
Kyllä voin. Mikään ei ole mahtavampaa kuin siivouksen jälkeen istuutua alas ja nauttia siivouskalja.
Kyllä. En nyt maton hapsuja suoristele, mutta tasoilla ei saa olla roinaa eikä lattioilla. Sängyt pitää pedata joka aamu. Tiskipöydän on oltava tyhjä. Imuroin oikeastaan päivittäin. Jos joku ryttää sohvatyynyn, käyn suoristamassa. Tätä rataa.
En ahdistu vaan tartun toimeen ja siivoan eli pidän selkeydestä ja siisteydestä.
Riippuu tilanteesta. Yleensä voin paremmin siistissä kodissa, mutta jos syystä tai toisesta ei ole aikaa eikä energiaa siivota niin en siivoa, koska silloin siisti koti tarkoittaisi sitä että olen vain uupunut siitä siivoamisesta.
Kyllä. Ahdistun pienestäkin sotkusta, tai kun tavarat ei ole paikoillaan. Hankalaa silloin kun pitäisi tehdä jotain tärkeää, enkä vli aloittaa ennen kuin on siistiä. Juuri viime yönä sain itkukohtauksen, kun kissan lelug on ympäri lattioita, purut leviää ympäriinsä, en saa kissan ruokaa siististi mahtumaan kaappiin, vaan ne on pinottu pöydän päälle, kissa on syönyt kasvejani ja vetänyt osin verhot alas... Nää on ihan normaaleja juttuja, mitkä kuuluu kissa-asuntoon. Mutta mulla nää aiheuttaa päänvaivaa. Ahdistun ja lamaannun, kun kotini on kaaoksessa. Luulin, että kehräävä pehmeä kissa sylissä lievittäisi ahdistusta. Mutta kissan hankittua tajusin, että vaikka se kuin ihana onkin, mun ahdistus on vaan pahentunut. Yölläkin on vaikea saada nukuttua, kun pitää vahtia, ettei toi hyppää ruoka- tai tiskipöydälle. Se tietää, ettei saa hypätä niille. Silti se hyppää. En jaksaisi tätä. Jos olisi kaksio, voisin sulkea makkarin oven yöksi.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:27"]
Voitko paremmin ja olet jaksavampi, kun koti on suht koht siisti. Ahdistutko tiskeistä, likaisesta vessasta ja kaaoksesta? Minä ahdistun.
[/quote]Kyllä voisin, koti on aina sotkuinen, ei riitä intoa siivoamiseen, ja tuntuu että saisi muutenkin siivota ihan kokoajan.
Kaverini imuroi joka päivä kotonaan, minä kerran kuussa :/
Jep. Ahdistun kaikesta epäjätjestyksestä ja tulen aina siivotessa paremmalle tuulelle. Pidän siivoamisesta. :)
Ahdistun siivoamattomassa, likaisessa kodissa. Esim tiskivuori ja pölypallerot lattialla häiritsevät...olipa kyseessä oma kämppä tai paikka jossa kyläilen. Vinossa olevat taulut ja epäsymmetrisyys häiritsee myös. Sen sijaan yleinen epäjärjestys ei tunnu juuri missään, eli jos tasoilla on tavaraa eikä kaikki tavarat ole omilla paikoillaan. Jotenkin ristiriitaista :D.
Ahdistun kyllä, mutta ei mulla tarvitse tip top siistiä olla. Meidän vessat valitettavasi ei koskaan ole kovin siistit, mutta kestän sen. Kaksi pientä tyttöä saa ne uskomattoman sotkuisiksi nopeasti, käyvät isolla hädällä kerran, niin koko pönttö on vuorattu. Tai siltä se näyttää.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:39"]Yölläkin on vaikea saada nukuttua, kun pitää vahtia, ettei toi hyppää ruoka- tai tiskipöydälle. Se tietää, ettei saa hypätä niille. Silti se hyppää. En jaksaisi tätä. Jos olisi kaksio, voisin sulkea makkarin oven yöksi.
[/quote]
Oikeesti - kissat ei ala totella tuollaisia sääntöjä.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:50"]
Sen sijaan yleinen epäjärjestys ei tunnu juuri missään, eli jos tasoilla on tavaraa eikä kaikki tavarat ole omilla paikoillaan. Jotenkin ristiriitaista :D.
[/quote]
No mutta musta noi on vain elämän jälkiä. Se on jo neuroottista, jos joka ikinen tavara pitää olla jossain piilossa. Meillä todella on "joka tasolla tavaraa", mutta en mä tajua miten paljon sitä säilytystilaa pitäisi olla, ettei olisi???
En tiedä varmasti, sillä en ole koskaan asunut epäsiistissä kodissa. Joissakin olen joutunut käymään, ja aika kamalalta semmoinen näyttää.
Voisin paremmin siistissä kodissa, jonka siivous ei olisi aina vain minun ongelmani. En voisi paremmin siistissä kodissa, jossa minun pitää siivota muidenkin sotkut.
Koska kumpikin yllämainituista vaihtoehdoista on siis mahdoton, näytän kompromissina voivan parhaiten kodissa, jossa miehen sukat jäävät juuri siihen olohuoneen lattialle, mihin hän ne jalastaan pudottaa, missä astiat kerätään tiskiin silloin tällöin ja niin edelleen.
Ahdistun! Ja eniten ahdistaa kun itse pidän tavarat paikoillaan ja järjestystä yllä, mutta ukko ei millään tavalla. Koko ajan saisi perässä kulkea siivoamassa. Ainoastaan yöllä ei sotke, mutta mutta! Miehen kissa aloittaakin silloin oman shown. Levittelee hiekat ja huutaa ja makkarin ovea kynsii niin kauan, kunnes päästetään sisään. Ja sitten sitä pyöritään ja pompitaan pitkin sänkyä karvaa pöllyttämässä. Kissan syy kun vtuuttaa joka aamu. Tai miehen kun on kissansa tuollaiseksi opettanut. Kissat ei kuulu sänkyyn, eikä miehet sisätiloihin. Niin ja kissakin on mieskissa.