Lue keskustelun säännöt.
Katkeran yh-äidin tilitys
14.01.2015 |
Naapurissani asuu hirmu ihana nuori yh-äiti. Aina kun näen hänet, on hän hyväntuulinen ja huolitellun näköinen.
Lastaan hän tuntuu hoitavan tosi hyvin, siis sen perusteella mitä olen pihallamme, läheisessä leikkipuistossa yms nähnyt. Myös tämä lapsi tuntuu olevan super ihana ja kiltti.
Kerran naapurini postia tuli vahingossa meille, joten kävin viemässä sen hänelle. Sain kiitokseksi tuoretta pullaa ja kupin kahvia. Samalla en voinut olla toteamatta että asunto oli ihan tiptop. Siinä kahvia juodessani huomasin myös muutaman yliopistoon viittaavan kirjan, joten kysyin uteiliaisuudesta mitä hän opiskelee. Kävi ilmi että hän opiskelee oikeustiedettä.
Hänen luotaan lähtiessäni ja nykyisin aina kun näen hänet alkoi/alkaa ärsyttää ihan suunnattomasti.
Miksikö? Koska yksinkertaisesti tunnen itseni täysin surkimukseksi tuon täydellisen yh-äidin rinnalla. Olen siis itsekin yh, mutta en ole mitään siitä mitä tuo naapurini on. Ensinnäkin harvoin olen hyvällä tuulella, ulkonäön suhteen menen sieltä missä aita on matalin ja suurimman osan ajasta tunnen olevani huono äiti. Minulla on 3 lasta, joista kaikki yhtä lukuunottamatta ovat melko haastavia tapauksia, enkä voi hyvällä tahdollakaan sanoa että he olisivat jotenkin kilttejä. Älkää silti käsittäkö väärin, rakastan lapsiani yli kaiken ja arvostan heitä omina itseinään.
Mitä meidän kotiin tulee niin se on enemmänkin pommin jäljiltä kuin tip top. Emme kuitenkaan elä missään kaatopaikalla, mutta kuitenkin.
Niin ja se opiskelu vielä. Jaksoin nipin napin hankkia itselleni ammattitutkinnon.
Elämäni ei ole ihan hirveää ja suurimman osan ajasta tykkään siitä, mutta äsken törmätessäni tähän naapurin täydelliseen yh-äitiin romahti itsetuntoni pohjalukemiin
Kommentit (7)
On eri juttu olla yhden kuin kolmen yh. Kodin siisteys tai älykkyys eivät takaa lapsen kasvatukseen liittyviä taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 19:55"]On eri juttu olla yhden kuin kolmen yh. Kodin siisteys tai älykkyys eivät takaa lapsen kasvatukseen liittyviä taitoja.
[/quote]Kyllä ne vähän takaavat. Älykäs kannustaa oppimaan ja tutkimaan ja siisti koti on turvallisempi.
Ajttele niin, että olet valinnut osa. Hautessasi voisit valita toisinkin, mutta et selvästi halua, koska et valitse.
sä voisit olla ulkonäöltäsi huoliteltu, mutta susta on tärkeämpää/mukavampaa olla uhraamatta dille paljon aikaa ja vaivaa. Niin minudtakin,se on ihan ok.
sinä olisit voinut opiskella pitemälle, mutta valitsit sen amiksen. Voisit opiskella vieläkin, mutta haluat mieluummin tienata rahaa töissä kuin pihistella opintotuella. Voi olla järkeväkin valinta, mutta valinta kuitenkin.
Ja voisit siivota kotonasi, mutta teet jotauta koka pidät siitä enemmän.
Ei siis ole mitään syytä kadehtia toista, koska sillä taas ei ole niitä asioita, jotka sä saat kun jätät tekemättä sen, itä hän tekee. Kukaan ei saa kaikkea, aina jotuu valitsemaan. Kukin valitsee sitten sen, mitä pitää tärkeämpänä.
Nyt vaan tankkaat itseesi sitä naapurisi hyvää fiilistä ja ole iloinen et sulla on lähistöllä joku jota ihailla. Usko pois, sellainen ihailun kautta kanavoituva energia saa sinutkin ehkä tekemään joitain asioita joskus esimerkin mukaisesti hyvällä fiiliksellä. Kaikki kateusjutut ja itsetunnon alenemiset nyt roskalaariin, saat taatusti enemmän irti tuosta ihmissuhteesta kun annat sille avoimen mahdollisuuden tuoda jotain hyvää sinunkin elämääsi.
Ja hei, olet upea! Kolmen lapsen yksinhuoltaja, joka pyörittää yksin arkea. Sillä henkisellä voimavaralla jota siihen tarvitaan voi jo kävellä selkä suorana itselleen hymyillen, olipahan asunto tai hiukset missä kondiksessa tahansa :)
Mä halusin vaan tulla sanomaan, että oot mun sankari. Jaksat pyörittää kolmen lapsen kanssa haastavaa arkea. Mä olen itse ihan toisenlaisesta elämäntilanteessa: nuori, kaunis akateeminen nainen. Mutta arvaa mitä? Kaikki se on mun köyhän yh- äidin ansiota. Mun äiti ei kouluttautunut, ei siivonnut paljoa mutta kaikkensa se meille lapsille antoi. Ja siitä syystä me ollaan mun miehen kanssa päätetty, että mun äidiltä ei puutu ikinä mitään.
Mä odotan nyt esikoista ja jos elämä mua veisi siihen suuntaan, että joutuisin yksinhuoltajaksi, niin totisesti toivon, että musta tulisi äitini kaltainen supernainen. Ei muiden mielestä ehkä, mutta lasten. Sellainen säkin juuri olet sun lapsille, ihan oikea super äiti <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, me ihmiset ollaan erilaisia. Jotkut on älykkäitä ja ahkeria, kuten tuo yh naapurisi ilmeisesti on. Toiset ei ole. Mitä tässä on ihmeellistä?