Lue keskustelun säännöt.
Miks ei sais kysyä kaupassa lapsilta, mitä syötäis?
14.01.2015 |
Mä kysyn ehkä noin 10 päivänä kuussa toiveita ja ehdotuksia, saman illan ruoalle. Sitten katsotaan, onko aineksia ja minä tietysti diktatuurimaisesti päätän sen aterian. Yleensä lapset pyytää lihapullia, nakkikeittoa, lihaa ja perunaa, kalaa tai jotain aika helposti toteutettavissa olevaa.
Aniharvoin lapset pyytää mäkkärille ja _yhden_ kerran olen suostunut. Pari kertaa ovat halunneet syömään ravintolaan sushia ja kerran pastaa, kerran pizzaa. Ne on toteutettukin, jos kaikilla nälkä, eikä jääkaapissa vanhaksi menevää ruokaa.
Kommentit (23)
No en tosiaankaan viitsisi ostaa lapselle jugurttia mitä hän ei syö. Meillä on vielä vallinan varaa, niin ostetaan sitä mikä parhaiten maistuu. Tai itseasiassa meillä ei kyllä syödä jugurtteja, mutta esim. leikkeleissä tai leivässä. tai hedelmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla aika sama tyyli. Ehdottaa saavat mutta minä lopulta päätän. On se nyt kaikille mukavampi että saa mieleisiään ruokia. Grillille eivät ehdota kun tietävät että kyse on kauppareissusta.
Meillä on neljä muksua joista kolme koululaista. Jos itellä ideat hukassa niin kysyn kyllä lapsilta mitä syötäs? Ehdottavat normii ruokia esim. Makaronilaatikko, kinkkukiusaus yms. Miksi ei saisi kysyä? Meillä ihan normaalia!
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 11:23"]
Mä kysyn ehkä noin 10 päivänä kuussa toiveita ja ehdotuksia, saman illan ruoalle. Sitten katsotaan, onko aineksia ja minä tietysti diktatuurimaisesti päätän sen aterian. Yleensä lapset pyytää lihapullia, nakkikeittoa, lihaa ja perunaa, kalaa tai jotain aika helposti toteutettavissa olevaa. Aniharvoin lapset pyytää mäkkärille ja _yhden_ kerran olen suostunut. Pari kertaa ovat halunneet syömään ravintolaan sushia ja kerran pastaa, kerran pizzaa. Ne on toteutettukin, jos kaikilla nälkä, eikä jääkaapissa vanhaksi menevää ruokaa.
[/quote]
Tietenkin saa kysyä lapsilta toivomuksia/ehdotuksia,kunhan se on kuitenkin aikuinen kun tekee varsinaisen päätöksen.
Pitää kysyä jo kotona! Amatööri kysyy kaupassa, seuraavaksi lapsi saa raivarin kun ei saa mitä tahtoo ja kaupantäti heittää pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai kysyn mitä haluaisivat syödä. Jos teen kauppalistaa enkä keksi sitä viidettä päivällistä niin kysyn lapsilta. Se on niin että minä siinä tilanteessa päätän että lapset saavat toivoa. Ja sitten minä päätän meneekö se läpi.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 11:40"]Mä olen kurkkuani täys näitä mamuja ja niiden vaatimuksia, suksis vittuun jos ei kelpaa ku kaikki tulee kultalautasella eteen!
[/quote]
Mitä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyn silloin kun lapset ovat olleet nätisti. Jos mennään yhdessä kauppaan, kysyn mitä haluavat syödä ja sitten hakevat itse ruokatarvikkeet kärryyn, ovat 8v. Tiedän kyllä mistä pitävät, en muutenkaan syötä sellaista mistä tiedän että vain tappelulla menee alas. Valitsevat usein kanaa, lihapullia, pastaa, kalaa, sellaista mistä me kaikki tykätään. Useimmiten minä päätän, mutta jos en keksi tai ollaan yhdessä kaupassa niin kysyn mitä haluavat ja sitten päätetään mikä kaikille käy. Lapset saa osallistua, ei voi sanoa ettei ruoka kelpaa ja kaikilla on mukavaa.
Mä kysyn useampana päivänä viikossa lasten toiveita ruuan suhteen. Välillä sitten kaikki kolme toivoo eri ruokaa. Yks haluaa maksapihviä, toinen possuwokkia ja kolmas makaronilaatikkoa. Sit pohditaan esim. sitä onko jotain ruokaa ollut just ja olisko kiva laittaa välillä jotain muutakin ja sumplitaan välillä sit vaikka joku neljäs ruoka, jonka kaikki hyväksyvät. Ja valitaan samalla systeemillä pistetäänkö tänään pääruuan seuraksi salaattia vai vihannesta ja mitä lajia.
Lapset 12v, 8v ja 5v ja neuvottelut sujuvat ilman draamaa.
Kaupassa jos asiasta keskustellaan pohditaan sit samalla mitä ko. ruokaan tarvitaan ja mitä meillä mahtaa kotoa löytyä ja tulee sivussa resepti noin suunnilleen läpikäytyä. Ja vertaillaan isompien kanssa kilohintoja sun muuta.
Tulee koulutus kaikki samassa paketissa. :D
En käsitä mitä kamalaa voi tapahtua, jos en itsevaltiaana vaan lapa lasten eteen mitä itse satun haluamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapset oppii käymään kaupassa, jos vasta paikanpäällä aletaan miettiä mitä syödään? Se pitää päättää jo kotona, samalla kun katsotaan mitä muuta pitää ostaa... Säästää jonkun verran rahaakin kun hiukan katsoo ensin kaappiin!
Minä todellakin kysyn, pidän sitä ihan normaalina keskusteluna. Oisko heillä jotain hyvää ideaa. Toinen asia on että noudatanko heidän toiveitansa. Yrittäkää nyt ihmiset elää omaa elämäänne älkääkä aina miettikö mitä muut ajattelevat. Omien aivojen käyttö kunniaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä alakouluikäisenä melko usein päätin mitä syödään ja teinkin sen ruuan. Äiti oli iltaisin töissä.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 17:45"]
Miten lapset oppii käymään kaupassa, jos vasta paikanpäällä aletaan miettiä mitä syödään? Se pitää päättää jo kotona, samalla kun katsotaan mitä muuta pitää ostaa... Säästää jonkun verran rahaakin kun hiukan katsoo ensin kaappiin!
[/quote]
Ihan hyvin mä olen oppinut käymään kaupassa, vaikka mun vanhempani tekivät noin usein ja niin teen minäkin ainakin välillä. Kaupassa katsotaan mitä olisi tarjouksessa ja sen perusteella voi miettiä ruoan. Jos lohi on tänään halpaa, tehdään tänään vaikka uunilohta, mutta jos tarjouksessa onkin vaikka jauheliha ja tomaatit, voidaan tehdä jauhelihakastiketta ja spagettia tai tacoja. Jälkimmäistä varsinkin, jos viime viikolla on ollut tarjouksessa tacokuoret, joten niitä on valmiina kaapissa. Kyllä mulla (ja miehelläkin) on kohtalaisen hyvä käsitys koko ajan mitä kaapista löytyy, joten ruoat voi miettiä vasta kaupassa. Eikä se niin vakavaa ole, vaikka ostaisikin pari tomaattia ylimääräistä tai sinne kaappiin tulisikin ylimääräinen purkki salsaa. Tomaatit tulee syötyä ja salsakastike säilyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meilläkin lapsilta kysytään toiveita ruuan suhteen. Isommat voivat jopa valmistaa ko. sapuskan.
Se on lapselle iiihan liian iso päätös tehdä: lempiruoka tai edes 5 suosikkia. Parempi että äiti lykkää nenän eteen jotain inhokkia. Kyllä ne sitten omaan kotiin muuttaessaan osaavat automaattisesti valita pizzan ja hampparin välillä.
Joo.... curlingmamma minäkin: meillä on jo 3v lapselta kysytty ostoslistaa tehdessä "mitä saisi olla".
Kyllä mä kysyn useinkin. 3v vastaa yleensä jonkin seuraavista: muikut, makaronilaatikko, karjalanpaisti, uunimakkara tai uunilohi.
Mitä hittoa! Kyllä kysyn ja samalla lapsi osallistuu arjen askareisiin. Saa toivoa ruokaa ja toiveet on järkeviä eikä aina mennä lapsen mielen mukaan.
Todellakin kysyn,enkä tee ikinä mitään ruokaa mistä tiedän ettei sitä kukaan syö enkä sekoita kasviksiakaan ruokaan vaan laitan ne erikseen,koska tiedän ettei osa noista sihtikurkuista syö sitten koko ruokaa jos siellä on kasviksia.
Lapselta kannattaa ja pitää kysyä, etenkin kaupassa. Entä jos sattuu vaikka joku vähemmän mieluisa ruoka, siinä on sitten kriisin paikka. Muista ottaa lapsi kauppaan ja kysyä aina kumpaa jugurttia, mehua jne tahtoo.