Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa tajunnut tämän lasta nimetessä -vinkkiketju muille
Jaetaan vinkkejä muille sen perusteella, mitä on havaittu oman lapsen nimeämisen kohdalla.
Annoimme lapsellemme ikäluokassaan melko yleisen nimen, joka päättyy konsonanttiin. Nimi on tyyliä Alvar. Emme ajatelleet, että nimen kanssa olisi mitään hankaluuksia, kun nimi on sen verran yleinen.
Harmittaa, kun emme etukäteen tajunneet, kuinka usein ihmiset lisäävät i-kirjaimen nimen loppuun. Kaikki sanovat Alvari. Argh.
Kommentit (1611)
Valitettavasti lasta voidaan kiusata mistä tahansa "asiasta". En välttäisi R-kirjainta pelkän mahdollisen ärrävian takia. Eikä se ole kaikilla kuitenkaan pysyvä haaste. R-on hyvin selkeä kuitenkin lausuttaessa. Lisäksi melkein ainahan niitä lempinimiä on ollut varsinkin pojilla. Meidänkin koulussa oli esim. Reini , Neva ja Tami. Sukunimet Reinikainen, Nevalainen ja Tamminen . Kaikilla oli helpot lyhet etunimet, mutta sukunimen lempinimellä kutsuttiin. Meillä päiväkodissa ollaan tarkkoja kirjoitusasusta, koska nykyään nimet voidaan kirjoittaa niin monella tavalla. Esim. Jolanda, Yolanda. Jessica ja Jessika tai Yessica peräti. Ennen noita C-kirjaimia ei paljoa käytettyä, mutta nykyään kyllä. Samoi ennen Juulia oli yleensä kirjoitettu noin ja nykyään on sitten Julia varmaan useamminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä sitä valitettavasti voi etukäteen ennustaa, mistä nimistää tulee oman ikäpolvensa jormat, yrjöt, keijot, urpot, jonnet ja veetit... Mistä sitä tietää, vaikka kymmenen vuoden päästä hoetaan, että noelit ei muista tai darrassa lentää kerttu koko päivän.
Tutkittu juttu on, että Veetien jälkeen tulee "Einot ei muista".
Eino on ihan pappanimi
Mun papan nimi oli Veeti.
Annoitpa lapselle minkä nimen hyvänsä niin siitä väännetään pilkkanimi tai yhdistetään johonkin pilkkaavaan. Emilia on pyyhe verraton~...
Kaverini äidin nimi on Anna Ylen. Sukunimen yllä on heittomerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni Lumi voisi avioituessaan saada hassun nimiyhdistelmän. Onneksi ei ole pakko ottaa puolison sukunimeä.
Kola ja Auqa-nimiriä sukuja on.
Siis Aura.
Eli Lumi Kola tai Lumi Aura tai Lumi Tuisku ovat ihan mahdollisia.
Ukkola, Linna, Mäki, Vuori… oikeastaan mikä tahansa jotakin merkitsevä nimi.
Lisää suomalaisia sukunimiä Lumille/Lumelle:
Kelkka, Pulkka, Pulla, Kenttä, Linkomies, Linkola, Luisto, Keltanen, Valkonen, Valkeapää, Myrsky, Aavikko..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärin. Ei lausuta vaan voidaan lausua. Jos valitsee lapselle vierasperäisten nimen, parempi tyytyä siihen, että pääsääntöisesti se lausutaan alkuperäisen nimen mukaan.
No Annamarie nyt lausutaan Annamari, mutta i-kirjain pitempänä. Oudolta kuulostaisi lausua Annamarie.
Väärin! Suomessa sanat lausutaan juuri niin kuin ne kirjoitetaan.
Annemarie = Annemarie. Jossain muussa kielessä Annemarie = Annemarii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin Piia/Pia-Miia/Mia nimiä joita joutuu tarkentamaan vaikka olisi 2 vokaalia. Myös top 10 nimet ikäluokastaan rajaisin suosiolla pois.
Ainakin Mia on kansainvälinen, maailmalla tunnettu nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä nää Ada, Ida, Julia, Erika, Mia jne on Paljon kauniimpia ja tavallisempia nimiä kuin näistä nimistä tehdyt pidemmät muunnokset (Aada, Iida, Juulia, Eerika, Miia). Jos joku esittelisi minulle itsensä "Eerikana", ajattelisin automaattisesti Erika. "Iida" olisi automaattisesti Ida.
Mutta joo, mielipideasioitahan nämä on. Jollain onkin sitten taas juuri toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista pitkistä (ja monista lyhyistäkin) nimistä väännetään joku lempinimi. Jos kuvittelet, että Benjamin tai Sebastian olisi tuolla nimellä esim. koulussa, niin kyllä se on joku Benkku tai Sebbe muille.
T. Äiti, joka antoi ihanan pitkän nimen ja kukaan muu kuin me vanhemmat ei sitä käytetä...
Ei nyt mitenkään henkilökohtasesti, mutta jos sukunimi on pitkä, niin älkää antako pitkää etunimeä. Huonosti meinaan mahtuu virallisiin lomakkeisiin Marja-Leena Veisuvirta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nykyään niin moni suomalainen yrittää olla ruotsalainen? Annetaan nimeksi Emil eikä Eemeli.
Sitten tätä perustellaan sillä, että nimi löytyy suvusta. Varmaan jokaisessa suvussa on ruotsalaisia nimiä.
Tuntuu, että etsimällä etsitään se ruotsalainen tai saksalainen nimi sieltä suvusta. Onko ihmisillä huono itsetunto vai mistä tämä johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan oli paljon Japani-nimi vitsejä mutta koskaan ei mainittu nimeä Saija-Noora.
En tajunnut, voisitko vääntää rautalangasta.
sayonara = hyvästi, näkemiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan oli paljon Japani-nimi vitsejä mutta koskaan ei mainittu nimeä Saija-Noora.
En tajunnut, voisitko vääntää rautalangasta.
sayonara = hyvästi, näkemiin
Aino-Minna, Japanissa tarkoittaisi kaikkien rakkaus. Ai= rakkaus, no= sama kuin of-prepositio englannissa, minna = kaikki. love of everyone.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään niin moni suomalainen yrittää olla ruotsalainen? Annetaan nimeksi Emil eikä Eemeli.
Sitten tätä perustellaan sillä, että nimi löytyy suvusta. Varmaan jokaisessa suvussa on ruotsalaisia nimiä.
Tuntuu, että etsimällä etsitään se ruotsalainen tai saksalainen nimi sieltä suvusta. Onko ihmisillä huono itsetunto vai mistä tämä johtuu?
Nykyään? Ihmiset antavat muutenkin esim. lapsen toiseksi tai kolmanneksi nimeksi suvussa olevia nimiä, niin sitten niitä ruotsinkielisiä ei kuitenkaan saisi antaa?
Ei niitä tarvitse etsimällä etsiä.
Mun pojalla on isoisiensä toiset nimet toisena ja kolmantena nimenä, ikävää että se hiertää sua, ei mitenkään ”nykyaikaiset” nimet koska isoisät syntyneet 50-luvulla...
Katson just Latelaa ja ellei tuon lapsen nimi sitten ole Joeli, niin näköjään vanhemmat itsekin lausuvat väärin antamiaan nimiä, ei vain perheen ulkopuoliset...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Annamarie nyt lausutaan Annamari, mutta i-kirjain pitempänä. Oudolta kuulostaisi lausua Annamarie.
Väärin! Suomessa sanat lausutaan juuri niin kuin ne kirjoitetaan.
Annemarie = Annemarie. Jossain muussa kielessä Annemarie = Annemarii.
Yleensä joo, mutta nimien kohdalla tuo sääntö ei kyllä useinkaan pidä paikkaansa. Ida lausutaan yleensä Iida, samoin todella monet muut nimet lausutaan vaihdellen vokaali pitkänä tai lyhyenä. Julia, Emil, Tia, Mia jne nimien lausuminen ei useinkaan vastaa kirjoitusasua. Varmasti myös muunlaisia nimiä, jotka lausutaan eri tavalla kuin kirjoitetaan. Pitää myös muistaa, että meillä elää rinnakkain sekä suomen- että ruotsinkielinen nimistö, mikä vaikuttaa tietysti myös siihen, millaisia lausumistapoja nimillä on. Ei se suomenkielinen opettaja (toivottavasti) lausu ruotsinkielisen Elinin nimeä lyhyellä eellä sillä perusteella, että nyt puhutaan suomea ja suomessa sanat lausutaan kuten kirjoitetaan.
Mun pikkuveljen mielestä ( y ja r puuttuvat ) mä oon pulu😬
T.Pyry
Tope vois olla hyvä nimi pojalle.