Lue keskustelun säännöt.
voiko deittailla vaikka oma elämä on täysin vaiheessa
01.11.2021 |
Olen 34 v nainen ja erosin jokin aika sitten. Elämäni on muutenkin monin tavoin murrosvaiheessa, Olen vaihtamassa alaa ja vaihdoin kokopäivätyön opiskeluun. Lisäksi olen toipumassa vakavasta uupumuksesta (jonka takia myös vaihdan alaa). Työstän kaikkea tätä myös terapiassa, joten tiedostan omat kipupisteeni :)
Nyt mietinkin että voinko tai uskallanko lähteä deittailemaan vai olenko liian ns. kaoottinen tapaus deittimarkknoille. Tiedostan, että en ole valmis vakavaan suhteeseen, vaan haluaisin vain tutustua ihmisiin (hitaasti, mitä nykyajan deittikulttuuri ei välttämättä tue :D) ja ns. saada jotain kivaa piristystä arkeen.
Osa minusta ajattelee, että minun pitäisi odottaa, että uupumus on täysin selätetty, opinnot ohi ja työpaikka, asuntolaina jne. mutta toisaalta mietin että osa uuden elämän opettelua itselleni on se, että olisin vähemmän perfektionistinen ja enemmän rento, jota taas tukisi se että deittailisin ja katsoisin mitä eteen tulee.
Mietin varmaan liikaa :D
Kommentit (6)
Jospa keskittyisit oman elämän haltuunottoon. Kokemukseni mukaan deittailuun hiipii aina mukaan tunnekuohuja ja itselle jäävä aika vähenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan riippuu deittikumppanista, pitääkö sua liian kaoottisena tapauksena. Voithan tavata jonkun, joka myös haluaa kevyempää ajanvietettä eikä edes halua tietää kaikesta myllerryksestä, jota elämässäsi tapahtuu.
Onpas hyvä, että joku teki tästä aiheesta keskustelun ☝️😁
Itse olen miettinyt samaa, että näin +30v pitäisi elämä olla valmis ennen kuin voi alkaa parisuhteeseen. Sitten taasen, jos siihen menee yli 2 vuotta, että elämä on valmis, niin eihän sitä jaksa odottaa.
Olen tullut tulokseen, että laittaa elämän kuntoon siihen pisteeseen et pystyy huolehtimaan itsestä ja tekemään normaaleita asioita. Muut isommat projektit voi hoitaa, vaikka olisi parisuhteessa :)
Uskon, että tunnet kyllä itse sisimmässäsi sen, kun olet valmis deittailemaan. Ei seurustelua varten tarvitse olla "valmis ihminen" ja valmis elämä, mutta se että epäilet onko sinusta vielä siihen kielii minusta siitä, että ehkä et sisimmässäsi ole vielä valmis.
Puhun siis ihmisenä, joka on itse samassa pisteessä. Vaihdoin alkuvuodesta työpaikkaa (ja myös alaa) työuupumuksen vuoksi, olen aloittanut terapian setviäkseni menneet traumani ja muuttaakseni vanhoja käyttäytymismalleja yms. Koitan keksiä uutta alaa jota lähteä opiskelemaan, koitan säästää ensiasuntoani varten jne. Monella tapaa siis elämän puitteet ovat vielä "kesken" minullakin. Seurustelua olen miettinyt paljon, en ole koskaan eläessäni seurustellut ja kaipaan syliä ja rakkautta lähes joka ilta. Mutta joka kerta päädyn siihen tulokseen etten ole vielä valmis siihen. Ei siksi, että minulla olisi elämän ulkoiset puitteet (työt, asuntolaina jne.) vielä rakenteilla - vaan siksi että sisäiset puitteet ovat vielä liian kesken.
N27
Jos tuntuu, että haluat deittailla, turha jäädä odottamaan. Miksi odottaisit? Koska niin "kuuluu tehdä"? Ihminen ei ole koskaan valmis. Jos sitä jäät odottamaan, saat odottaa ikuisesti. Onneksi en kuunnellut näitä oman elämänsä filosofeja, vaan lähdin rohkeasti suhteeseen olematta erityisen valmis. Yhdessä on oltu vuosikymmeniä eikä olisi ollut mitään syytä hidastella, kun sopiva löytyi. Joten jos siltä tuntuu, että haluat deittailla niin ehdottomasti teet niin :)
up! jeesiä tarvitaan :D