en voi erota huonosta suhteesta, sillä minulla ei ole kavereita
tää on aivan kauheeta, miehen kanssa pian neljä yhteistä vuotta, aloitettiin seurustelemaan 16vuotiaina. olen siis nuori vielä, ongelmani on siinä, että parisuhteen alku tuli erittäin huonoon saumaan. minulla oli erittäin tiivis viiden tytön ystäväpiiri, mutta jouduin ikävä kyllä katkaisemaan heihin välit, sillä asioita tapahtui.. heti tämän jälkeen aloin seurustelemaan ensirakkauteni kanssa, ja ensimmäiset kolme vuotta olimme kuin vastarakastuneita. nyt tilanne on mennyt siihen, että mies raivostuu helposti, on ennenkin ollut temperamenttinen mutta nykyään hakkaa huonekaluja suuttuessaan, kerran on jopa läppäri lentänyt maahan. mies on aivan raivon vallassa, mutta rauhoittuu nopeasti ja häpeää käytöstään. sama silti jatkuu seuraavassa raivonpuuskassa. haukkuu myös minua suuttuessaan. ei lyö sentään, vielä... jokainen miehen tapa on alkanut ärsyttää minua ja tuntuu siltä, ettemme enää tule toimeen. ero olisi paras vaihtoehto, sillä tunnen etten ansaitse olla näin huonossa suhteessa. en silti voi erota, sillä jäisin aivan yksin. kun tiivistä kaveriporukkaa ei ole, on vain kaksi kaveria ketä voin nähdä vapaa-ajalla, tosin heilläkin on se oma tiivis kaveriporukka... äh, mitä voin tehdä:(
Kommentit (10)
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 20:13"]Ei tuo ole mikän syy jäädä suhteeseen jossa et halua olla etenkin jos mies on väkivaltainen. Ei hyvänen aika, täytyyhän sinun jossain elämäsi vaiheessa opetella olemaan myös yksinkin! Sitäpaitsi kirjoitat että sinulla on pari kaveria ja kun lähdet tuosta tilanteesta ja alat elämään, saat niitä lisää. Yleensähän niitä saa koulusta, töistä ja harrastuksista. Entä perheesi, tuskin sinä nyt ihan yksin jäät.
[/quote]
koulussa on tuttavia, joiden kanssa viettää välitunti, vapaa-ajan seuraksi heistä ei ole.. yritän ehkä sinnitellä sen aikaa, että muuttaisin vaikka toiselle paikkakunnalle:/ jos sieltä saisi ystäviä...
Ei tuo ole syy jäädä huonoon suhteeseen. Selvästikään mies ei ole ollut tarpeeksi paha jos et osaa ajatella itseäsi
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 20:17"]Ei tuo ole syy jäädä huonoon suhteeseen. Selvästikään mies ei ole ollut tarpeeksi paha jos et osaa ajatella itseäsi
[/quote]
Niin, kyllä me silti rakastetaan toisiamme, kai. meidän suhteessa vaan on ollut myös luottamisongelmaa, pettämistä, mies on haukkunut mua kännissä naispuoliselle kaverilleen, ym.. nyt musta vaan tuntuu paskalta koska pelkään miehen löytävän jonkun muun, ja koska en luota, olen aivan vainoharhainen. tiedän etten oikeasti ole sellainen ihminen, tää suhde on vaan saanut mun huonot puolet esiin. haluaisin suhteen, jossa voi luottaa ja olla oma itsensä, ilman alituista pelkäämistä
et sää kavereita tarvi siihen että muutat yks päivä toiselle puolen suomea ja katkaset välit ukkoos.
taidat olla esimerkki-lassukka taas kerran
Tottakai lopetat tommosen suhteen. Olet nuori jolla koko maailma edessä, kavereita saat aivan varmasti. Itseasiassa juuri tänään mietin elämääni, olen 45- vuotias, nyt onnellinen, mutta usean asian kun olisi mennyt rohkeammin eteenpäin eikä olisi jäänyt junnaamaan paikoilleen huonoon tilanteeseen.
nuo kaikki joutavat haikailut loppuu kun tunteet loppuu sinulla. muuta jo!
uskallanko muuttaa tulevaisuudessa yksin uudelle paikkakunnalle?:s vaikka opiskelemaan parin vuoden sisään? mitä jos jään sieläkin aivan yksin!
Se vaatii rohkeutta ja vahvuutta. Olen jättänyt miehen sellaisessa elämäntilanteessa, jossa minulla ei ollut kavereita.
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 21:42"]Se vaatii rohkeutta ja vahvuutta. Olen jättänyt miehen sellaisessa elämäntilanteessa, jossa minulla ei ollut kavereita.
[/quote]
Haluaisitko kertoa enemmän kokemuksista? Voisi olla avuksi tilanteessani.
Ei tuo ole mikän syy jäädä suhteeseen jossa et halua olla etenkin jos mies on väkivaltainen. Ei hyvänen aika, täytyyhän sinun jossain elämäsi vaiheessa opetella olemaan myös yksinkin! Sitäpaitsi kirjoitat että sinulla on pari kaveria ja kun lähdet tuosta tilanteesta ja alat elämään, saat niitä lisää. Yleensähän niitä saa koulusta, töistä ja harrastuksista. Entä perheesi, tuskin sinä nyt ihan yksin jäät.