Lue keskustelun säännöt.
Mistä sisältöä elämään?
31.10.2021 |
Käyn vaan töissä ja vapaa-aikana siivoon ja nukun. Puolisoa ei ole enkä tapaa koskaan ketään. Fyysisiin harrastuksiin en vielä uskalla ja tulevaisuutta en osaa enää edes ajatella.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Samaa pohdin itsekkin, keväästä syksyyn menee hyvin, kun luonnossa tulee viihdyttyä ja ihmeteltyä sen monimuotoisuutta, se on lempeää terapiaa.
Syksyn tullen ei jaksa, kiinosta mikään, olen epäsosiaalinen nykyään, kun mailma murjonut ja luottamus ihmiseen kadoksissa.
Kaikkea miettii mistä sisältöä, mutta enpä ole mihinkään innostunut, en tiedä...
Mä saattaisin jostain ehkä innostuakin, mutta jaksaminen ei välttämättä riitä. Inhoan kaikkia aikatauluja ja ahdistun, jos on jotain sovittua menoa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa pohdin itsekkin, keväästä syksyyn menee hyvin, kun luonnossa tulee viihdyttyä ja ihmeteltyä sen monimuotoisuutta, se on lempeää terapiaa.
Syksyn tullen ei jaksa, kiinosta mikään, olen epäsosiaalinen nykyään, kun mailma murjonut ja luottamus ihmiseen kadoksissa.
Kaikkea miettii mistä sisältöä, mutta enpä ole mihinkään innostunut, en tiedä...
Mä saattaisin jostain ehkä innostuakin, mutta jaksaminen ei välttämättä riitä. Inhoan kaikkia aikatauluja ja ahdistun, jos on jotain sovittua menoa.
Ap
Täällä samaa.
Hirveä stressi jos vaikka torstaina on joku pakollinen meno.
Vierailija kirjoitti:
Muuta kanssani Lappiin?
Mitä sisältöä siellä on?
AP, elämäsi menee ohi. Käy hakemassa koronarokotteet. Sen jälkeen voit alkaa elämään ja harrastamaan myös fyysisesti. Aloita vaikka ulkona järjestettävistä höntsäpeleistä tai pihakirppareista tai ulkokuntosaleista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla sama tilanne paitsi ei ole edes töitä.
En jotenkaan enää jaksa.
Olen erilaisessa asemassa, koska olen vanha ihminen. Olen hoitanut lastenlapsiani ihan tarpeeksi ja nyt on voimat jo loppuneet. Lapseni eivät vaan ymmärrä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta kanssani Lappiin?
Mitä sisältöä siellä on?
Vaikka mitä. Hienoa luontoa riittävästi. Siitä voi aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa pohdin itsekkin, keväästä syksyyn menee hyvin, kun luonnossa tulee viihdyttyä ja ihmeteltyä sen monimuotoisuutta, se on lempeää terapiaa.
Syksyn tullen ei jaksa, kiinosta mikään, olen epäsosiaalinen nykyään, kun mailma murjonut ja luottamus ihmiseen kadoksissa.
Kaikkea miettii mistä sisältöä, mutta enpä ole mihinkään innostunut, en tiedä...
Mä saattaisin jostain ehkä innostuakin, mutta jaksaminen ei välttämättä riitä. Inhoan kaikkia aikatauluja ja ahdistun, jos on jotain sovittua menoa.
Ap
Ymmärrän varsin hyvin, olen rakentanut elämäni aikataulu vapaaksi ja on se kova paikka jos joku asia putkahtaa elämään aikataululla, sitä kyllä stressaa.
Naursttaa samalla, sillä työ elämässä ollessani koko elämä pyöri aikatauluissa ja samoin työni oli aikatauluja ja niiden vahtausta useita asioita päällekkäin lisäksi isot taloudelliset vastuut isoista projekteista.
Noista on oneksi jo +10v aikaa...
Osaatko täsmentää, mikä vie energiat, itse en oikein tiedä onko psyykkistä vai fyysistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päihteet on keksitti juuri sitä varten että saa mielekästä sisältöä elämään. Laillisten päihteiden määrää saisi lisätä reippaasti. Vaikka saahan niitä rahalla nytkin jos haluaa. Pääasia että viihtyy, tajutkaa pää asia.
Tiesihän sen Irwinkin jo aikoinaan.
"Reissumiehen reppu ja naisen tiukka peppu,
Ne sisältöä elämääni tuo.
Reissumiehen reppu ja naisen tiukka peppu,
Ne arkipäivään jännitystä luo."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP, elämäsi menee ohi. Käy hakemassa koronarokotteet. Sen jälkeen voit alkaa elämään ja harrastamaan myös fyysisesti. Aloita vaikka ulkona järjestettävistä höntsäpeleistä tai pihakirppareista tai ulkokuntosaleista
Yksinkö menen pelaamaan? Kirpparille en halua, kun ei ole tarvetta ostaa mitään eikä ole mitään myytävääkään. Ulkokuntosalilla ei pimeässä, kylmässä ja sateessa kauaa viihdy. Lisää ehdotuksia?
Ap
Minä lenkkeilen, saunon, joogaan, polttelen kynttilöitä näin syksyisin. Kuuntelen äänikirjoja ja luen paljon, striimaan elokuvia, käyn kahviloissa joskus yksin ja joskus jonkun eri ikäisen naapurin kanssa, vaikka naapurin mummon. Käyn joskus vanhemmillani ja joskus ostan juna- tai lentolipun johonkin ja käyn vaikka Pariisissa istuskelemassa kahviloissa ja museoissa. Suomessakin on nykyään hyviä museoita, niissä voi käydä yksinkin. Suosittelen museokorttia, nettisivuillaan tai app:issaan hyviä museovinkkejä. Tuosta kaikesta saan sisältöä elämääni sekä työhöni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te valitatte jos ette edes poistu kodistanne.
Vierailija kirjoitti:
Muuta kanssani Lappiin?
Pohjoisen lappiin vai Turun läänin Lappiin? Housuni kostuu jo!
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta kanssani Lappiin?
Pohjoisen lappiin vai Turun läänin Lappiin? Housuni kostuu jo!
AP
Jos housut kastuu, niin turkuun, keksitään jotain jatkoa kostumiselle👅
Vierailija kirjoitti:
Mitä te valitatte jos ette edes poistu kodistanne.
Kun ei tiedä minne voisi poistua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, elämäsi menee ohi. Käy hakemassa koronarokotteet. Sen jälkeen voit alkaa elämään ja harrastamaan myös fyysisesti. Aloita vaikka ulkona järjestettävistä höntsäpeleistä tai pihakirppareista tai ulkokuntosaleista
Yksinkö menen pelaamaan? Kirpparille en halua, kun ei ole tarvetta ostaa mitään eikä ole mitään myytävääkään. Ulkokuntosalilla ei pimeässä, kylmässä ja sateessa kauaa viihdy. Lisää ehdotuksia?
Ap
Uimahallin vesijumppa? Joku jumpparyhmä, ei ole pakko ilmoittautua kalliille kuntosalille? Käsityöpiiri? Lukupiiri? Kansalaisopisto? Punainen risti ja vapaaehtoistyö?
Mahdollisuuksia on vaikka kuinka, mutta jos ei saa itseään niskasta kiinni, ei voi mitään.
Vesijumppa :D En ole vielä valmis olemaan sisätiloissa usean ihmisen kanssa, joten kaikki jumpat ja piirit on poissuljettuja. (Mitä tuollaisissa edes tehdään?)
Ap
Samaa pohdin itsekkin, keväästä syksyyn menee hyvin, kun luonnossa tulee viihdyttyä ja ihmeteltyä sen monimuotoisuutta, se on lempeää terapiaa.
Syksyn tullen ei jaksa, kiinosta mikään, olen epäsosiaalinen nykyään, kun mailma murjonut ja luottamus ihmiseen kadoksissa.
Kaikkea miettii mistä sisältöä, mutta enpä ole mihinkään innostunut, en tiedä...