Mikseivät useammat jää lapsettomiksi omasta halustaan?
Vapaaehtoisesti lapsettomia on n. 5-15 prosenttia aikuisista hedelmällisyysiän ohittaneista. Vaikka tuo luku on kasvamaan päin, minua ihmetyttää, miksei se ole paljon suurempi. Lapsettoman elämäntavan hyödyt ja vanhemmuuden haitat ovat useimpien tiedossa, mutta silti useimmat päätyvät hankkimaan lapsia. Onko tämä jonkun muun mielestä yllättävää? Nautiskelu, vapaus ja itsensä toteuttaminen ovat arvoista muutenkin pinnalla tällä hetkellä. Näkyykö tämä vaikutus vasta 15-20 vuoden kuluttua?
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:03"]Mikä vaikutus?
[/quote]
Sori, olin epäselvä. Tarkoitin kysyä: kun etenkin nykyisten pari kolmikymppisten sukupolvi arvostaa vapautta, nautiskelua ja itsensä toteuttamista, tuleekohan lapsettomuudestakin tämän myötä suositumpi valinta? Sen tiedämme viimeistään parinkymmenen vuoden kuluttua. -ap
Ehkä siksi, että myös vanhemmuuden hyödyt ja lapsettomuuden haitat ovat tiedossa? Ehkä siksi, että lisääntymisvietti on luontainen elämän jatkuvuuden kannalta ja useimmilla ihmisillä on halu saada jatkaa omaa sukuaan? Ehkä siksi, että oma lapsi tuo elämään sisältöä enemmän kuin mikään harrastus tai matkustelu tai baarissa istuminen.
Eläimillä nyt vaan on yleensä sisäänrakennettu halu jatkaa lajia. Toiseksi, moni näkee nenäänsä pitemmälle: lapset on riippuvaisia vain vähän aikaa ja sitten elämä on taas vapaampaa. Ja jos elämä menee kivasti, vanhana on joku pitämässä huolta kun itse ei pysty.
Koska lapsia nyt vaan kertakaikkiaan "kuuluu" tehdä. "Kuuluu" vakiintua, mennä naimisiin, hankkia lainarahalla talopaketti, ostaa farmariauto, tehdä lapsia etc. Totutusta kaavasta on hankala poiketa, joten sellainen jolle lapset ovat pikemminkin ihan sama kuin ehdoton ei, todennäköisemmin hankkivat lapsia kuin jäävät lapsettomiksi.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:12"]Koska lapsia nyt vaan kertakaikkiaan "kuuluu" tehdä. "Kuuluu" vakiintua, mennä naimisiin, hankkia lainarahalla talopaketti, ostaa farmariauto, tehdä lapsia etc. Totutusta kaavasta on hankala poiketa, joten sellainen jolle lapset ovat pikemminkin ihan sama kuin ehdoton ei, todennäköisemmin hankkivat lapsia kuin jäävät lapsettomiksi.
[/quote]
Mikä on hyvä, koska ne ihan sama ihmiset todennäköisesti katuisivat vanhuksina lapsettomuuttaan. Siis sitten, kun sitä "vapautta" ja "rauhaa" olisi katsellut jo 70-vuotta ja se alkaisikin käydä tylsäksi ja yksinäiseksi.
Mulla on myös sellainen käsitys, että jos aivan ehdottomasti ei ole lapsien hankkimista vastaan niin niitä luultavasti hankkii ainakin sen yhden varmuuden vuoksi... jos siis kumppani löytyy.
Ymmärrän että pari-kolmekymppisenä on kivempi matkustella ja bilettää ja luoda uraa kuin istua muskarissa imettämässä, mutta luulisi että joskus siihenkin kyllästyy? Ei nr pitkät aamu-unet ja baari-illat varmaan nelikymppisenä enää ole niin ihmeellisiä. Luulisi, että sitä haluaisi muutakin sisältöä elämäänsä. Ihminen suomessa elää keskimäärin jotain 80-vuotta, mistä 18-vuoden huoltajavastuu on aika vähän...
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:12"]
Koska lapsia nyt vaan kertakaikkiaan "kuuluu" tehdä. "Kuuluu" vakiintua, mennä naimisiin, hankkia lainarahalla talopaketti, ostaa farmariauto, tehdä lapsia etc. Totutusta kaavasta on hankala poiketa, joten sellainen jolle lapset ovat pikemminkin ihan sama kuin ehdoton ei, todennäköisemmin hankkivat lapsia kuin jäävät lapsettomiksi.
[/quote]
... ainakin jos pariutuvat. Itse olen aina ollut sellainen jolle sekä pariutuminen ja lasten hankinta on ollut "ihan sama", eli jos tulee vastaan hyvä mies niin ok, mennään yhteen, ja jos hän haluaa lapsia niin voidaan hankkia pari lastakin. Mutta eipä löytynyt minulle mitään vakiparisuhdetta joten jäi lapsetkin tekemättä. Vielä näin 40 vuoden iässä ei kauheasti kaduta, tuntuu että molemmissa elämäntavoissa, perheellisessä ja perheettömässä on omat hyvätja huonot puolensa, eikä parane jäädä ruikuttamaan sen perään mitä itsellä ei ole vaan nauttia siitä mitä on.
Oman lapsen saaminen on varmaan varsinkin naisille todella tärkeää. Se on kirjoitettu naisen perimään. Tulee vain se valtava kaipuu omasta lapsesta. Sitä ei kannata vähätellä. En tiedä, onko miehillä useinkaan niin kovaa kaipuuta lapsesta.
Itse jäin lapsettomaksi, koska en löytänyt kumppania, jota olisin rakastanut. En jaksanut lähteä tekemään kompromissia ja vain valita hyvän isän lapselleni.
Se, haluaako lapsen vai ei, ei mielestäni ole mikään nautiskelu vs. oma lapsi -kysymys. Ihmiset, jotka eivät halua lasta, nauttivat eri asioista kuin ne, jotka lapsia haluavat. Lapsia haluavat nauttivat lapsistaan. Kaikki etsivät onnellista elämää ja siihen useimmille kuuluu oma lapsi. Mutta ihmiset eivät ole samanlaisia ja niinpä jotkut haluavat elämältä muuta, mikä on aivan hyvä juttu sekin. Mutta niille, joille lapset ovat tärkeitä, soisi oman lapsen. Sopivan kumppanin löytyminen vain tuntuu käyvän aina vain hankalammaksi.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:20"]Oman lapsen saaminen on varmaan varsinkin naisille todella tärkeää. Se on kirjoitettu naisen perimään. Tulee vain se valtava kaipuu omasta lapsesta. Sitä ei kannata vähätellä. En tiedä, onko miehillä useinkaan niin kovaa kaipuuta lapsesta.
Itse jäin lapsettomaksi, koska en löytänyt kumppania, jota olisin rakastanut. En jaksanut lähteä tekemään kompromissia ja vain valita hyvän isän lapselleni.
Se, haluaako lapsen vai ei, ei mielestäni ole mikään nautiskelu vs. oma lapsi -kysymys. Ihmiset, jotka eivät halua lasta, nauttivat eri asioista kuin ne, jotka lapsia haluavat. Lapsia haluavat nauttivat lapsistaan. Kaikki etsivät onnellista elämää ja siihen useimmille kuuluu oma lapsi. Mutta ihmiset eivät ole samanlaisia ja niinpä jotkut haluavat elämältä muuta, mikä on aivan hyvä juttu sekin. Mutta niille, joille lapset ovat tärkeitä, soisi oman lapsen. Sopivan kumppanin löytyminen vain tuntuu käyvän aina vain hankalammaksi.
[/quote]
Komppaan tätä ihan täysin muuten, mutta sitä en ole koskaan tajunnut miten joku ei sen n. 25 hedelmällisen vuoden aikana onnistu löytämään sopivaa kumppania? En vaan käsitä. Onko kriteerit liian korkealla? Onko edes yritystä?
Mä halusin molemmat. Oman lapsen ja vapauden. Ja sitten tehtiin vaan yksi. Olis kiva tietää kuinka yleistä on nykyisin, että jätetään tarkoituksella yhteen lapseen.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:12"]Koska lapsia nyt vaan kertakaikkiaan "kuuluu" tehdä. "Kuuluu" vakiintua, mennä naimisiin, hankkia lainarahalla talopaketti, ostaa farmariauto, tehdä lapsia etc. Totutusta kaavasta on hankala poiketa, joten sellainen jolle lapset ovat pikemminkin ihan sama kuin ehdoton ei, todennäköisemmin hankkivat lapsia kuin jäävät lapsettomiksi.
[/quote]
Tottakai "kuuluu" hankkia lapsi. Ihan evoluution kannalta aika tärkeää, että sellainen sisäänrakennettu lapsentekovietti on. Kaikilla ei tietysti ole eikä tarvitsekaan olla, mutta jotta ei kuoltaisi sukupuuttoon niin useimmilla se on.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:19"]
Ymmärrän että pari-kolmekymppisenä on kivempi matkustella ja bilettää ja luoda uraa kuin istua muskarissa imettämässä, mutta luulisi että joskus siihenkin kyllästyy?
[/quote]
1. Kyllästyvätkö vanhemmat vanhemapana olemiseen? Mitä tapahtuu, jos näin käy?
2. Jos kaukomatkailu, olutkulttuuri, leipominen, vapaaehtoistyö muu asia alkaa kyllästyttää, miksi oletat, että seuraava vaihtoehto olisi lapsen hankinta? Maailmassa on kuitenkin paljon enemmän mielenkiintoista tekemistä ja kokemista kuin ihmiselämään mahtuu.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:26"]Mä halusin molemmat. Oman lapsen ja vapauden. Ja sitten tehtiin vaan yksi. Olis kiva tietää kuinka yleistä on nykyisin, että jätetään tarkoituksella yhteen lapseen.
[/quote]
Kyllähän "lapsellinenkin" vapaudesta saa elämässään nauttia. Ensin lapsuus ja nuoruus on vapautta, sitten parikymmentä vuotts lasten kanssa ei niin vapaata ja sitten taas loppuelämä vapautta.
Me yritämme lasta siksi, että toinen meistä (mies) ei voi kuvitella elävänsä ilman ja itselleni käy kumpikin vaihtoehto (tosin jos vain minä yksin tekisin päätöksen, lasta ei tulisi).
Teoriassa siis porukasta, jossa jokaisella on vähintään yksi lapsi, jopa 50% saattaa olla tällaisia minun tavallani ajattelevia jotka eivät koe tarvetta hankkia lapsia. Oikeasti toki osuus on pienempi, mutta tämä vastaa mielestäni osittain ap:n kysymykseen.
OT. Esim. USA:ssa tuntuu olevan jo jonkin verran yleistä, että naiset pakastuttavat munasolujaan siltä varalta, ettei sopivaa miestä löydy ennen neljääkymmentä. Tässä on naisille oiva keino hieman pidentää omaa hedelmällistä aikaansa.
Se on sisäänrakennettu, kuten on jo sanottu. Eloonjäämisvietin ohella oleellinen vietti. Sillä lailla meidät on evoluutio rakentanut, että lisäännymme. Osa ihmisistä pystyy vastustamaan tätä viettiä, suurin osa ei. Minäkin hankin kaiken järjen vastaisesti lapsen ja nyt se on maailman rakkain asia maailmassa. Ei sitä pysty kauhean eksaktisti selittämään tai sanoiksi pukemaan.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:12"]Koska lapsia nyt vaan kertakaikkiaan "kuuluu" tehdä. "Kuuluu" vakiintua, mennä naimisiin, hankkia lainarahalla talopaketti, ostaa farmariauto, tehdä lapsia etc. Totutusta kaavasta on hankala poiketa, joten sellainen jolle lapset ovat pikemminkin ihan sama kuin ehdoton ei, todennäköisemmin hankkivat lapsia kuin jäävät lapsettomiksi. [/quote] Tottakai "kuuluu" hankkia lapsi. Ihan evoluution kannalta aika tärkeää, että sellainen sisäänrakennettu lapsentekovietti on. Kaikilla ei tietysti ole eikä tarvitsekaan olla, mutta jotta ei kuoltaisi sukupuuttoon niin useimmilla se on.
[/quote]
Ei ole olemassa mitään todisteita mistään suvunjatkamisvietistä. Eläimillä on seksuaalivietti ja hoivavietti, ja ne ovat riittäneet vuosimiljoonien ajan.
Eikö noin puolet kaikista lapsista ole vahinkovauvoja? Toinen hankitaan, koska kaikkeen tottuu ja täytyyhän lapsella nyt sisarus olla.