Ikisinkkujen vanhemmat
Miltä teistä tuntuu kun lapset ovat ikisinkkuja? Omat lapset (tyttö 28v ja poika 26v) ovat molemmat ikisinkkuja eikä vaikuta siltä, että olisivat edes kiinnostuneita parisuhteesta, perheestä saati lapsista. Mitä ajatuksia teissä herättää? Itse olen hyvin surullinen jos eivät koskaan löydä rakkautta elämäänsä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa eivät halua vastakkaiselta sukupuolelta mitään.
Normaalit ihmiset haluaa
Niinhän sinä kuvittelet :D "koska minä olen omasta mielestäni normaali ja haluan, niin silloin kaikkien muidenkin on pakko haluta!"
Joskus vanhemmat eivät osaa mitenkään ottaa tätä aihetta puheeksi aikuisten lastensa kanssa, että oletko ajatellut hankkia omaa perhettä. Kuulemma ei sellaisesta voi kysyä. No ei tule lapsenlapsia ja ei ole tulevaisuutta siinä mielessä, miksi sitä ei saisi miettiä yhtään. Miten ihmiset niin pelkää ihmisiä ja elämää ympärillään, muutoksia omassa elämässään mihinkään suuntaan jopa nuorena. Tai etukäteen virheitä niissä ihmissuhteissa. Jos on ujo, niin kannustaisin vähän tai edes varovasti kyselisin. Ettei aika vaan kulu opintoihin, töihin, harrastuksiin tai muuhun sellaiseen, johon on loppuelämä aikaa joka tapauksessa. Lapsia voi saada vain hyvin lyhyen aikaa elämässä verrattuna kaikkeen muuhun käytettävissä olevaan aikaan.
Parisuhteessa en ole ollut, mutta olen kyllä saanut römpsää muutaman kerran.
Hyvä parisuhde voi tuoda nostoa elämään monella tapaa, mutta huono viedä alas todella pahasti. Mistä tietää mikä on hyvä tai huono, yleensä jälkeenpäin. Jos sanoisi niille, että ei tule perintöä jos ei ole lapsenlapsia takarajana 30 vuotta, niin mitähän tapahtuisi.
Ovatko töissä? Kouluttautuneita? Syrjäytyneitä?