Paniikki

Psykoterapia on ihan ehdoton, pelkät lääkkeet harvoin auttaa, ne poistaa vain oireita mut ei syitä siellä taustalla. Itselläni oli Sertralin, aika pieni annos, auttoi kyllä tasoittamaan pahinta ahdistusta ja paniikkikohtauksista pääsin eroon, mut enemmän hyödyin kognitiivisesta terapiasta. Oli sosiaalisten tilanteiden pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kokonaan en ole noista vielä päässyt, mutta pärjään.

Ihmiset ja oireet ovat erilaisia joten vaikea sanoa voiko siitä parantua. Itselläni on paha julkisenpaikan ja sosiaalisten tilanteiden pelko ja tuskin niistä tulen koskaan parantumaan, mutta niitä voi oppia sietämään ja näin helpottaa oloa.

Lääkkeet ovat itseäni auttaneet, mutta eivät poistaneet oireita. Pystyn käymään eri virastoissa asioilla (en ennen lääkkeitä pystynyt), mutta en välttämättä muista käynnistä jalkikäteen juurikaan mitään. Tämänvuoksi ei yksin kannata elämää mullistavia asioita hoidella.

Jotkut lääkkeet tosiaan aiheuttavat tosi pahan olon jos ne unohtaa ottaa. Käyttämäni Venlafaxin on yksi tälläinen lääke ja aiheuttaa takaraivossa sykkivän kivun ja melkein oksettavan pahanolon.

Joo, jos vain pikkuhiljaa sieltä lääkkeistä pääset nin hyvä. Tai jos ne auttavat sinua niin hyvä sekin.

haasta itseäsi ja anna itsellesi mokat anteeksi. Ole silleen itsellesi armollinen. Olet hyvä omana itsenäsi.

joko lääkkeillä tai ilman. Mutta hyväksy tilanteesi ja kannusta itseäsi...mollaaminen kannattaa sivuuttaa.

kehu joka päivä ja tee pieniä sosiaalisia haasteita. Sellaisia sopivia. Ole utelias.

mitä mukavaa voit tänään tehdä?

ehkä voisit kiinnittää huomion siihen mitä sinulla on ja missä onnistuta ja antaa mokien mennä menojaan. Että pärjäät kyllä monilla ja ilman mokia. Voit turvallisin mielin kiinnittää huomion muualla muin itseesi. Olet osa tätä kokonaisuutta. 

Paiikkihommat tulee ja ne myös menee pois, kun annat mennä ja päästät niistä irti.

kontrollin tarve on niin suuri...että siksi paniikit. Entä jos vain antaisit itsesi olla sellainen kuin olet?

jokaisella on elämänsä varrella mielen kanssa ongelmia...se vaan on niin...ja niistä mennään eteenpäin.

ei kannata tehdä itsestä sairaampaa kuin on.

Voi olla, että on oikeesti ihan terve...eihän mieli ja keho ole steriilejä tiloja. Vaan on monenlaisia luonnollisia juttuja.

jostain ne paniikkiolot tulee...ei välttämättä sairaus..vaan kehosi reagoi nyt, niinkuin se luulisi, että olet vanhassa pelottavasta tilanteessa...vaan oletkin nyt täällä ihan turvassa. Tässä ja nyt.

keskity tähän...keskity hengitykseen ja johonkin hyvään mielikuvaan.

up

Altistin itseni väkisin sosiaalisiin tilanteisiin ja voitin pelon ja ahdistukset ilman lääkkeitä. Mutta voin sanoa että ahdistukset häviää iän myötä. Itsellä itsetunto kasvoi huimasti vuosien karttuessa ja nykyään olen vähän liiankin yltiöpäinen suuni kanssa.

M40