Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mielipiteitä miesystävästäni?
06.01.2015 |
Olen seurustellut miesystäväni kanssa vähän yli kolme vuotta. Tästä ajasta hän on käytännössä asunut luonani ok-talossa reilut kaksi vuotta. Hän ei ole maksanut asumisestaan juuri mitään, joskus tuonut jotain autotarvikkeita ja remontoitavaraa kaupasta, ja ne olen jättänyt maksamatta hänelle hyvityksenä kuluista. Asumisesta koituu kuitenkin kuluja: lainanlyhennys, lämmitys, sähkö, vesi, jätevesi, jätehuolto, kiinteistövero, YLE-vero, lehtitilaus, netti, takkapuut jne. Olen vaatinut häneltä kulukorvausta ja "vuokraa" 240 e kuussa (olen laskenut kulut). Se on hän mielestään liikaa, koska hän tekee mielestään korvaa oleskelunsa kotitöilllä (lumitöitä, roskapussin vientiä, joskus pieniä korjaustöitä, mielestäni aika vähäistä) ja hänellä on pienet tulot työttömyyden takia. Niin on minullakin, työtön olen minäkin, ja minulla on kaksi lasta elätettävänä (kuten hänelläkin etävanhempana).
Omaa asuntoa hänellä ei ole, vaan asuu joka toinen viikonloppu lastensa kanssa isänsä luona. Meillä ollessaan hän ostaa aina itselleen omat ruuat, emme syö yhdessä. Mies on mukava, fiksu keskustelukumppani, mutta nämä raha-asiat ovat alkaneet pikku hiljaa ketuttaa. Miten tämän asian saisi järjestymään? Tähän asti joka kerta keskustelusta on tullut vain iso riita.
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 11:01"]Tuntuu, että on kuitenkin parempi, että talossa on kaksi aikuista, vaikka toinen ei olekaan elämänkumppani sanan varsinaisessa merkityksessä. Olen elänyt yh:na niin kauan ja se yksinäisyys tökkii. Pari kertaa olen pistänyt miehen matkoihinsa, mutta takaisinhan se on tullut ja lupaillut maksuja ja osallistumista. Rahoja ei kuitenkaan ole tullut ja osallistuminen on vähäistä. Mutta kai ajattelen niin, että tällainen mies on parempi kuin ei mitään. Oma (tyhmä?) valinta siis.-ap
[/quote]
Niin no, sinä ostat itsellesi lämmikettä yksinäisyyteen näin karkeasti sanottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 11:01"]
Tuntuu, että on kuitenkin parempi, että talossa on kaksi aikuista, vaikka toinen ei olekaan elämänkumppani sanan varsinaisessa merkityksessä. Olen elänyt yh:na niin kauan ja se yksinäisyys tökkii. Pari kertaa olen pistänyt miehen matkoihinsa, mutta takaisinhan se on tullut ja lupaillut maksuja ja osallistumista. Rahoja ei kuitenkaan ole tullut ja osallistuminen on vähäistä. Mutta kai ajattelen niin, että tällainen mies on parempi kuin ei mitään. Oma (tyhmä?) valinta siis.-ap
[/quote]
Niin, todellakin oma tyhmä valintasi. Jos arvostat itseäsi niin vähän, että tyydyt tuollaiseen, niin ... ei muuten sinullakaan ole paljon itsekunnioitusta. Onnea ja menestystä mysö siinä, millaista mallia näytät lapsillesi tuolla touhulla.
Ei lainan lyhennys ole asumisesta maksamista, korot ja lämmitys, vesi ym sen sijaan on. T mies
No se kiksauttaa sinua sitten sen edestä. Ihan sujut olette.
laita mies maksamaan ruuat 100% ja sinä maksat asunnon 100% - näin meillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20, tuo olisi hyvä. Mutta se on hankalaa, kun on lasten ruuat. Miten te muut uusperheelliset järjestätte ruokakulujen jaoin, kun on ei-yhteisiä lapsia? -ap
Onko jollakulla kokemusta, että olisi samalla lailla vinoutumaan päässyt asetelma (ts. ei selkeää yhteen muuttamista) ja miten se on saatu oikenemaan? -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tuo ole selkeä yhteenmuutto? Ainoa epäselkeä on kustannusten jako. Jos mies maksaisi ruuat 100 %, uskotko olevan sellainen mies, että ostaisi riittävän laadukasta ruokaa ja riittävästi?
Ei ole selkeä yhteenmuutto, mies on vähän kuin luisunut meille asumaan. Alkoi pikku hiljaa tuoda tavaroitaan enemmän ja enemmän. Nyt on meillä kaikki muut ajat paitsi joka toinen vkl perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäivään. Kirjoilla hän on edelleen isänsä luona. Itse en voisi kuvitella, että asuisin virallisesti vanhempani kanssa nelikymppisenä, mutta miehelle se käy. Töihin hänellä ei tunnu olevan suurta paloa, ei ainakaan ole hakenut mitään sinä aikana kun olen hänet tuntenut. On selkävaivaa, astmaa jne. Ei tunne itseään työkykyiseksi, vaikka konttorihommissa yms. pärjäisi kyllä minun mielestäni. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita se asumaan sinne isälleen ja sano, et jos haluu takas niin sitä ennen käydään määrittelykeskustelu. Sitä paitsi saattaisit löytää paremmankin, mutta nyt et voi kun tuo röhnii nurkissa.
Musta teidän olisi pitänyt sopia asiasta, ennen kuin mies muutti luoksesi.
En itse varmasti haluisi maksaa jonkun toisen ihmisen lainaa pois, jos muuttaisin jonkun luo. Mutta: mies voisi osallistua tiettyihin kuluihin, kuten nuo juoksevat kulut sähkö, vesi.
Uskon, että kun asiasta ei ole aikanaan sovittu, niin mies voi sitten toimia noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 10:44"]11, mitä tarkoitat? 12, joopa joo... aika perso rahalle on mieskin, kun ei omastaan luopuisi laisin. Muutenkin vastavuoroisuutta puuttuu tästä suhteesta. Olisi mukavaa, jos toinen eläisi kuten kumppani, olisi apuna ja tukena arjen pyörittämisessä, esim. laittaisi ruokaa, huolehtisi että lapset syövät, veisi joskus kovalla pakkasella kouluun jos minulla on muuta menoa tms. mielestäni normaalia, mutta joka ei hänen mielestään "kuulu hänelle". -ap
[/quote] minulla taitaa sittenkin olla erittäin hyvä mies, tekee kaikkea tuota vaikkei lapset hänen olekaan. Kysyn vaan, että onko teillä mitään muuta hyvää kuin keskustelukumppanius??? Sitä kun voi olla eri osoitteistakin. En katselisi tuollaista miestä talossani!!!
Miesystäväni jatko-opiskelee aikuisiällä ja asuu toisella paikkakunnalla nyt opintoaikana. Kesällä hän maksoi (opintotuista ja kesätyöstä) vuokran ulkopaikkakunnan kämppäänsä, ja kysymättä hoiti kaikki ruokamenit (sis. pesuaineet, tiskiaineet jne.) minun asuntooni. 240 euroa kuussa on sellainen summa, ettei hän moisella voisi yhtään missään asua. Eli täysin kohtuullinen. Itse en elättäisi aikuista ihmistä. Kuulostaa pummimiselta, muistuu mieleen varakas mutta pihi isäpuoleni aikoinan, joka pumppasi mutsilta viimeisetkin pennoset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis, kuinka kummassa elätät kaksi lasta (ja miehen) omassa (varmaan pankin) omakotitalossa työttömyyskorvauksella?! Pointsit sulle!
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu, että on kuitenkin parempi, että talossa on kaksi aikuista, vaikka toinen ei olekaan elämänkumppani sanan varsinaisessa merkityksessä. Olen elänyt yh:na niin kauan ja se yksinäisyys tökkii. Pari kertaa olen pistänyt miehen matkoihinsa, mutta takaisinhan se on tullut ja lupaillut maksuja ja osallistumista. Rahoja ei kuitenkaan ole tullut ja osallistuminen on vähäistä. Mutta kai ajattelen niin, että tällainen mies on parempi kuin ei mitään. Oma (tyhmä?) valinta siis.-ap