Lue keskustelun säännöt.
Meillä on aina vauvasta lähtien lapset hoidettu yhdessä
05.01.2015 |
ja vapaa-aikaa esim. kavereiden kesken on saanut kumpi tahansa sitä on kokenut haluavansa ja tarvitsevansa. 3. lapsi syntyy lähiviikkoina ja samaa aiotaan tämänkin lapsen kanssa toteuttaa. Kahdesta aiemmasta synnytyksestä olen toipunut nopeasti ja kokenut tarvitsevani muutaman tunnin pään tuuletusta jo muutaman viikon kotona oleilun jälkeen ja tämä on järjestetty. Ainut mitä mies ei tietenkään voi tehdä on imetys, mutta lypsettyä maitoa pystyy kyllä vauvalle syöttämään siinä missä minäkin.
Olen aina pitänyt itsestäänselvyytenä että lapset ovat yhteisiä jos parisuhteessa ollaan ja niitä hankitaan. Onkin tullut melkoisena yllätyksenä huomata tuttavissani ettei näin aina olekaan. Monissa perheissä mies on täysin avuton vauvan kanssa, nainen "omii" vauvan itselleen ja vähättelee miestään tai yksinkertaisesti mies ei suostu OMAA lastansa hoitamaan ja nainen on "jumissa" vauvan kanssa 24/7. Se tuntuu minusta niin uskomattomalta, mutta tottapa tuo näyttää monissa perheissä olevan.
Miten on tilanne teidän perheessä?
Kommentit (19)
Kuulostaa hyvältä, toivottavasti homma toimii samoin meilläkin kun vauva tulee keväällä. :) Mieheni tuntien arvelen kyllä että toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on myös ollut täysin samanlaista. Lapset ovat jo isompia ja homma menee vieläkin samalla tavalla.
Tunnen itseni hyvin onnekkaaksi koska monissa tuttavaperheissä tilanne ei ole läheskään noin.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:24"]
Kuulostaa hyvältä, toivottavasti homma toimii samoin meilläkin kun vauva tulee keväällä. :) Mieheni tuntien arvelen kyllä että toimii.
[/quote]
Kannattaa alkaa totuttelemaan pienissä erissä heti vauvan synnyttyä, jotta mies pääsee heti alusta alkaen mukaan siihen touhuun, eikä sitten pelkää jäädä vauvan kanssa yksinään kun tietää että hän osaa siinä missä sinäkin.
Meillä esikoinen päästi synnytyssalissa hirveät ripulit melkein heti kapaloon käärittyään ja kätilö joutui lähteä käymään jossain pikaisesti. sanoi tulevansa kohta takaisin näyttämään miten pesut hoidetaan. Mies nousi ja meni pesemään vauvan kätilön lähdettyä ja sanoi vain että eiköhän hän yhdestä kolme ja puolikiloisesta selviä. Kätilö sitten ihmetteli saliin saapuessaan että mihinkäs ne ripulit oli lähtenyt ja kiitteli omatoimista miestä, yleensä kun pitää ekaa kerran ollessa kyseessä kädestä pitäen näyttää miten homma toimii ja monet miehet ei siltikään "uskalla" käsitellä aivan hetki sitten syntynyttä lasta, joka sekin ihan ymmärrettävää.
Itse en varmaan pystyisi hankkia lisää lapsia sellaisen miehen kanssa joka on täysin avuton lasten kanssa.
Onnea synnytykseen!
-ap
Sama juttu. Ehkä sitä kauhisteltiin kun vauvavuotena kävin kavereita katsomassa usein ilman vauvaa, juhlissa jos sellaisiin oli kutsuttu ja salille palasin 2vkoa synnytyksestä. Mies jäi vanhempainvapaalle pojan ollessa 6kk kuten oltiin sovittukin ennen vauvan syntymää. Sitten oli vielä hoitovapaalla kun lapsi oli 1.5v. Sitten teki työajan lyhennystä ekan syksyn kun päikky alkoi. Kyllä hänellä kruunu kiiltää monien silmissä. Minä en muuta toimintatapaa huolisikaan :) Toivomme toista lasta ja samat sävelet tulee olemaan. Jos saan töitä niin mies jää kotiin kun vauva on 6kk.
Meidän perheessä minä olen hoitanut ja otan vastuun, sain esikoiseni 23 vuotiaana 2013 tammikuussa, mies 37v tuli synnärille humalasssa kertoen ettei meistä taida mitään perhe tullakkaan. Katkera en ole, ihmeissään vaan miten kukaan voi hylätä tyystin oman lapsensa :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin hoidetaan molemmat ihan yhtä lailla. Meillä minä olen kotona jo pelkästään taloudellisista syistä, mutta mies kun on vuorotöissä, niin on paljon kotona. Yleensä mies herää aamulla vauvan kanssa ja minä nukun pitkään, kun olen yöllä kuitenkin joutunut heräämään imettämään ym. Mies vaihtaa vaipat ja syöttää siinä missä minäkin. Viime kuukaudet mies on hoitanut lähes joka kerta myös vauvan suihkuttamisen, kun kylpy ei enää oikein onnistu.
Oikeastaan mihinkään tuulettumaan en ole edes kaivannut, vaikka olisin päässyt. Vain muutaman kerran tässä yhdeksän kuukauden aikana olen ollut jossain ilman vauvaa. Alkuun se ei tosin olisi onnistunut, kun vauva ei hyväksynyt pulloruokintaa ollenkaan. Nykyään suostuu jo pulloonkin, mutta kun kaikki on rullannut yhteisvoimin, niin ei tässä kummempaa tuuletusta edes tarvitse :)
Niinhän sen pitääkin olla ap- yhdessä lapset tehdään ja yhdessä hoidetaan- mun mies ei osallistunut lastenhoitoon ja nyt erotaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on hoidettu yhdessä, mutta valitettavasti miehen työ ajaa edelle kaikessa. Se on ollut lähinnä valinta "mies on töissä" tai "mies on YT-kierroksella seuraava".
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mies on töissä klo 9-17 paikan päällä, istuu puhelinneuvotteluissa pitkin iltaa. Hänelle tulee työpuheluita ja -viestejä niin aattoina kuin juhlapyhinä, riippuen onko puhelut/viestit idästä vai lännestä. Asiakkaat kun ei koskaan nuku, niitä on niin jenkeissä, kanadassa, intiassa, singaporessa, australiassa kuin dubaissa ja venäjällä. Huoh...
Sitten vetovastuu vain on mulla, mulla ja mulla...
Meillä on mies niin kiinni maatilan töissä, että päävastuu vauva-arjesta on ollut minulla. Tämä on ollut ihan selvää, eikä aiheuta sen suurempaa probleemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä täysin samoin kuin teillä ap. :) Kolmatta toivon jossain vaiheessa ja mies samoilla linjoilla, enhkä vuoden-parin päästä. En olisi jaksanut toistakaan, jos lasten hoito ym vastuu olisi vain minulla.
Mitä? Sä olet tuntenut miehesi vauvasta saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:40"]
Meidän perheessä minä olen hoitanut ja otan vastuun, sain esikoiseni 23 vuotiaana 2013 tammikuussa, mies 37v tuli synnärille humalasssa kertoen ettei meistä taida mitään perhe tullakkaan. Katkera en ole, ihmeissään vaan miten kukaan voi hylätä tyystin oman lapsensa :o
[/quote]
Tyypillinen kiinalaisen horoskoopin lohikäärme, kakku pitää sekä syödä että säästää ja mihinkään ei sitouduta aidosti.
Mies on aina ollut aktiivinen hoitaja, mutta olen myös imettänyt pitkään, eli ensimmäiset kaksi vuotta olen kyllä ollut ehdoton ykkönen lapsille. Edelleen suhteeni lapsiin on läheisempi kuin miehelläni, joka on myö ollut aikaisemmin matkatöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:34"]Meillä on mies niin kiinni maatilan töissä, että päävastuu vauva-arjesta on ollut minulla. Tämä on ollut ihan selvää, eikä aiheuta sen suurempaa probleemaa.
[/quote][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:35"]Mitä? Sä olet tuntenut miehesi vauvasta saakka.
[/quote] mulla pisti tuo kanssanii pahasti etten jaksa ottaa tätä nyt asiallisesti
Mulle tuo on aina ollut itsestäänselvyys kun puhutaan perheen perustamisesta.
Meillä myös lapset hoidetaan yhdessä, ja niin mielestäni kuuluukin. Anoppi ihmetteli tätä. Mies voi kuulemma myöhemmin kääntyä minua vastaan, koska "joutuu" hoitamaan niin paljon lapsia. En ymmärtänyt, mitä tarkoitti, eikä ymmärtänyt mieskään.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:40"]
Meidän perheessä minä olen hoitanut ja otan vastuun, sain esikoiseni 23 vuotiaana 2013 tammikuussa, mies 37v tuli synnärille humalasssa kertoen ettei meistä taida mitään perhe tullakkaan. Katkera en ole, ihmeissään vaan miten kukaan voi hylätä tyystin oman lapsensa :o
[/quote]
Mitähän melkein 40v mies mahtaisi haluta melkein puolta nuoremmasta naisesta? yleensä ei ensimmäisenä sitä perhe-elämää.
Olette aloittaneet aikaisin..
Tai sitten tuo otsikko kuuluisi olla "Meillä on aina hoidettu lapset yhdessä- vauvasta lähtien".
Meillä on samoin, mies hoitaa yhtä paljon kuin minäkin. Olemme vieläpä melko nuoria (25 & 26) ja tämä tulee monelle ihmetyksenä että hoitaako mieheni oikeasti lastamme yhtä usein kuin minä. No enpä olisi lasta tehnyt jos mies ei olisi vastuullinen.