Miksi en löydä ketään?

Taas yksi suhde yritys meni pieleen. Lupaavin tähän mennessä, kesti melkein pari kuukautta ja sitten TAAS pettymys.

Täytän tänä vuonna 22-vuotta enkä enää jaksa pettymyksiä miehien kanssa. En ole koskaan seurustellut ja tämä viimeisin oli pisin tapailusuhteeni.

En vain tajua, minulla on paljon kavereita ja tulen kaikkien kanssa toimeen. Olen matkustellut viimeisen vuoden tehden erilaisia vapaaehtoistöitä ja oikeita töitä ja aina löytänyt ympärilleni ihania ihmisiä.

Olen nätti (olen tehnyt mallintöitä), minulla on ammattiurheilu tausta, olen menestynyt työelämässä ja koulussa. Hauskakin osaan olla ja olen reilu ja rehellinen. Ystävieni mielestä olen hyvä kuunteli, hyvä tarinan kertoja, hauska ja sydämmellinen.

Negatiivisina asioina ystäväni (mies) mainitsi pituuteni 177cm, Paljon miespuolisia ystäviä, tällä hetkellä sekava elämän tilanne kun vaikuttaa etten osaa pysyä paikallani (nyt aloitan koulun Suomessa ja tapailemani mies tiesi tämän eli en ole pariin vuoteen mihinkään nyt menossa) ja osaan olla osa jätkä porukkaa vähän liikaakin, tosin tämä puoli ei mitenkään voi näkyä miehille joita tapailen enkä nyt mitään sikaile mutta osaan mennä jätkien juttuihin mukaan ja olen todella hyvä kaikessa elektroniikkaan liittyvässä ja fiksailuissa yleensä eikä ihan vieras käsite ole esim. moottoriveneet, surffaus jne. Tähän vastakohtana olen taas todella hyvä ruuan laittaja, teen paljon käsitöitä, heppatytön vikaakin löytyy ja tykkään kaikesta sisustamisesta jne.

Miehet joko kiinnostuvat vain sänkyyn meno mielessä tai pika ihastuvat ja sitten kuukauden päästä saan kuulla samat virret "olet mukava ja ihana, mutta en näe mihin tämä on menossa"

Nytkin mies oli alusta asti selvästi ihastunut, puhui minusta kavereille, oli oma-aloitteinen ja kohteli hyvin. Mies useammin kuin kerran yritti kysellä mihin tämä meidän juttu on menossa ja kerran kännissä sanoi että haluaisi että olisin hänen tyttöystävänsä, mutta emme saaneet puhuttua asiaa selväksi joten otin asian itse esille myöhemmin. Yht äkkiä olikin liian aikaista puhua asiata, eri elämäntilanteet ja ei kuulemma halunnut satuttaa minua kun ei pystynyt lupautumaan mihinkään. Tämän laittoi viestillä pari tuntia ennen kun meidän piti nähdä...

Nyt oikein kysyin mieheltä, missä meni pieleen, mutta sain vain noita samoja ympäri pyöreitä vastauksia. Aina sama juttu... En ole edes yrittänyt viritellä mitään vakavaa yli vuoteen kun aina tuntuu käyvän näin ja nyt tuntuukin sitten monta kertaa pahemmalta että tältäkö se nyt taas tuntui... Kerkesin vielä oikeasti ihastua ja kerroin tämän miehelle kun hän tunnusti olevansa minuun ihastunut.