Jos lapsesi olisi ns. lapsinero
Eli olisi ilmiömäisen lahjakas jossain tietyssä asiassa, kuten matematiikassa tai liikunnassa, niin antaisitko lapsen hyödyntää lahjaansa muun elämän kustannuksella vai vaatisitko käymään peruskoulun ja lukion normaalisti?
Kommentit (9)
Ahdistuisin kovasti. Pidän sosiaalista älykkyyttä ja tilannetajua korkeammassa arvossa kuin sitten sukkelaa etenemistä peruskoulussa. Samoista syistä omat vanhempani jättivät minut etenemään muiden tahdissa. Vapaa-ajan pitäisi tosin korreloida sitten lapsen omalla tasolla, eli reppuun jotain "hiljaista hommaa", minkä saa kaivaa esille kun on jo ne perus tehtävänsä toheltanut läpi. Itse aloin ainakin pitkästyneenä öykkäröimään, kun tekeminen ei riittänyt.
Historia tuntee liikaa neroja jotka pakotettiin keskenkertaisuuteen. Eli ohjaa hyödyntämään lahjakkuutta ja tukee sitä maksimaalisesti, toki pakottamatta mihinkään.
Lahjakkuus ja lapsen oma halu sen kehittämisessä ei välttämättä käy käsi kädessä. Päinvastoin se on suurempi haaste nähdä superlahjakkuus, joka ei tahdo hyödyntää sitä lahjakkuuttaan. Jos jollain on halua ja lahjakkuutta, niin antaisin hänen toteuttaa sen. Se tekisi hänestä paljon onnellisemman, kun yksikään todistus jostain lukiosta ja todennäköisesti riittäisi elättämään hänet.
Mieti vaikka Kimi Räikköstä. Tietää varmaan enemmän maantiedosta ja kulttureista kun suurin osa lukiolaisista. Hyvin näyttää puhuvan englantia. Suomi sujuu siinä missä muillakin. Enkä usko että ruotsin kieli, vaikka olisi ruosteessa, haittaa kauheasti. Pakosta tietää jotain fysiikan laista ja matematiikasta.
Kyllä sitä voi oppia muuallakin kuin lukiossa.
Nykyisellä tietämykselläni tukisin erikoislahjakkuuden kehittymistä, mutta yrittäisin pitää huolen myös tasapainoisesta kehittymisestä sosiaalisten taitojen osalta. Ne eivät sulje toisiaan pois. Mutta sen verran olen aiheesta joutunut lukemaan, että näkisin vaivaa poikkeavan lahjan tukemiseen. Vaikeampaa on, jos lapsi on poikkeavan yleislahjakas. On vaikeaa löytää sopivaa harrastusta, kun ei ole yhtä vahvuusaluetta ylitse muiden.
4: Anna esimerkkejä, ketkä mielestäsi ovat sellaisia ihmisiä.
Keskenkertaisuudet kasvattaa keskenkertaisuuksia ja olettaa että myös lapsista tulee sihteereitä, sairaanhoitajia ja inssejä. Henkilökohtaisesti ahdistaa ajatus että huippulahjakkuus menee hukkaan tällaisen takia.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 01:39"]Mieti vaikka Kimi Räikköstä. Tietää varmaan enemmän maantiedosta ja kulttureista kun suurin osa lukiolaisista.
[/quote]
Heh :) Onko sinulle maantieto vain maita ja kaupunkeja? Omassa lukion oppikirjassani käsiteltiin mm. kartografian historiaa, Auringon ja Maan välistä säteilyjärjestelmää, tuulen ja veden virtauksia, maapallon sisä- ja ulkosyntyisiä tapahtumia (mannerliikuntoja, maanjäristyksiä, rapautumista, jäätiköitä jne.), ihmistä luonnonolojen säätelijänä, energianlähteitä, elintarviketuotantoa, väestönkehitystä, aluepolitiikkaa ja niin edelleen.
Näistäkö Räikkönen tietää enemmän kuin normilukiolainen, koska ajaa autolla rataa ympäriympäriympäri muiden maksamana?
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 01:59"]
Keskenkertaisuudet kasvattaa keskenkertaisuuksia ja olettaa että myös lapsista tulee sihteereitä, sairaanhoitajia ja inssejä. Henkilökohtaisesti ahdistaa ajatus että huippulahjakkuus menee hukkaan tällaisen takia.
[/quote]
Pöh se minnekkään hukkaan mene, jos lapsi saa normaalin lapsuuden. Sitten menee hukkaan, kun lapsi ylisuorittaa hyväksynnän ja palvonnan toivossa itsensä hautaan ennen täysi-ikäiseksi kerkeämistä.
Mahdollisimman normaali elämä.. Jos lapsi itse todella innokas (ja oma-aloitteinen) taitonsa/harrastuksensa suhteen, tukisin kohtuuden nimissä.