Oletko kokenut seksuaalista häirintää ?
Sivusta seurasin, kun nuorehko esimies kiusasi ja pilkkasi naispuolisia työntekijöitä.
Ei ollut mukana rekrytoinnissa. Minä olin. Oma esimieheni oli varsinainen ikärasisti.
Oli pakko vaihtaa osastoa tuon 25-vuotiaan "pomon" takia. Oli päällikön perhetuttu.
Kommentit (73)
Työpaikalla en koskaan, mutta joskus nuorena muualla 15 - 20 vee kyllä. Bussikuski nipisti peffasta, kun jäin linja-autosta. Yksi vähän vanhempi mies junassa lääppi ja yritti houkutella mukanaan junan vessaan. Koskettelua vanhoilta ukoilta, leveä takamukseni tuntui kiinnostavan ja käytin tiukkoja farkkuja(silloin oli joku 35 vee ikivanha), vuokraemännän poika tunki tosi lähelle ja lääppi, vanhempi hänkin. Koitti juonia minua mukaansa illalla kaupungille ja oli hommannut kuskinkin. Väistin ansan. En ole näitä silloin ajatellut eikä jäänyt traumoja, kun en niin tosissani ottanut ja olin valmis lyömään, huutamaan, potkimaan ja puolustautumaan, jos joku olisi esim. raiskata yrittänyt.
Matti silitti polveani 23 vuotta sitten.
Y h y y y y y n y y y h ! !
Nuoret naiset varsinkin käyvät hanakasti päälle. Olen hyvin järkyttynyt!
M51
Kyllä, tähän mennessä 6 vuotta teollisuudessa ja on saanut kuulla kaikenlaista. En pelkää, ennemminkin v*tuttaa se käytös, minkäs teet, pidän itse työstä enkä halua herkän, hankalan ja huumorintajuttoman mainetta "valittamalla " eteenpäin. Varsinkin kun osa porukasta on sitä mieltä että ajat menny huonoksi kun "mitään ei saa enää sanoa ja pitää olla varovainen". Fyysistä häirintää en ole kohdannut. Ellei sitä lasketa että kys paikassa harjoittelussa ollessani miespuolinen ohjaaja hieroi hartioitani pyytämättä, en osannut kokea sitä häirintänä sillä nautin siitä kun hartioitani hierotaan, tuntuihan se tilanne ehkä hieman oudolta kun nyt jälkeenpäin miettii, onneksi ei ole jäänyt sen enempää pyörimään mieleen.
Nuorena urheilijana naiset saattoivat puristella bärsettä baarissa. Pidin sitä nuorena vain hauskana, mutta nykyisin ymmärrän, että siitä olisi pitänyt ahdistua.
Yleensä illalla kaupungilla. Tai vaikka kodin lähellä sijaitsevalla bussi pysäkillä.
Joo. Rintaani kourittiin yllättäen tyyliin shoppaillessa päiväsaikaan, vanhempi mies. Lamaannuin täysin, olin nuori opiskelijatyttö. Mies oli jo mennyt kun olisin pystynyt reagoimaan. Ja mikä "parasta" häpesin niin etten ole irl koskaan kertonut muille kuin 10 vuotta myöhemmin parhaalle kaverilleni. Miksi minä häpesin?
12-vuoden iästä alkaen kyllä. Ensimmäisestäkään tapauksesta en ole kenellekään puhunut.
Eikö kysymys koskenut seksuaalista häirintää, miksi kerrotte ihan tavallisia tapahtumia normi elämästä??
12 vuotiaasta lähtien. Eli heti kun rinnat alkoi kasvamaan ja muodot naisistui. Sanallista ahdistelua, tuijottamista, koskettelua, lääppimistä, iholle tunkemista, kaksi raiskausyritystä, jatkuvaa huomion kerjäämistä ja sen puutteesta suuttumista, huorittelua jos ei lämpene. On aina katseen ja himon kohde tahtomattaan. En ollenkaan ihmettele miksi naiset kokevat helpottavana pukea päälleen kaavun.
Olen kokenut hoitajana lähes viikoittain jo 20-vuoden ajan. On takapuolen nipistäjää, kättä reidelle laittajaa, on niitä jotka ehdottelee salaa ja niitä jotka suoraan. Kaikista pahinta on kun valtaosa on näistä työkavereilta. Eräskin hoitajanainen laittoi pari vuotta sitten pikkujouluissa kätensä suoraan housuihini ja otti jorman käteen. Minun olisi varmaan pitäny pitää tästä. Naiset on varmaan kaikista pahimpia tekemään seksuaalista häirintää eikä he edes tajua sitä.
Mies sh
Nuapurin ukko yritti kouraista. Mie potkaisin munille ja hää pyysi anteeksi. T. Vieno 87v.
On käyty käsiksi ja raiskattu useasti. itsensäpaljastelijat seuranneet kadulta kotiin asti vuosikausia ym. Mies 35v.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena urheilijana naiset saattoivat puristella bärsettä baarissa. Pidin sitä nuorena vain hauskana, mutta nykyisin ymmärrän, että siitä olisi pitänyt ahdistua.
Kukaan muu ei voi määrätä että sinun pitää ahdistua. Kukaan ei myöskään voi määrätä ettei sinun saa ahdistua. Ahdistus on tunne joka tulee eikä kysy saako tulla vai ei. Miksi sinulla on oikeus määrätä kuka ahdistuu ja kuka ei? Koska sitähän sä tarkoitit.
Voi hyvänen aika, varmaan tulisi kirja jos kirjoittaisin kaiken! Meille vähän vanhemmille (olen pian 50) tämä oli arkipäivää ja normaalia vuosikymmenet ja se vaan piti kestää. Jos asiasta nosti äläkän, meni oma maine.
Ennen oli tosiaan vähän toisenlaista. Olen koko urani tehnyt miesvaltaisissa teknologiataloissa ja varsinkin ikävuodet 25-40 oli melkoista menoa häirinnän suhteen.
En ole katkera enkä vihainen sillä tuolloin oli eri aika eikä tuota pidetty pahana tai vääränä. Myöskään en koskaan pelännyt, eli se ei ollut sillä lailla lamauttavaa tai pelottavaa, enemmin vaan ärsyttävää.