Jos 1980-luvulla halusi tietää että onko bloggarilla

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 11:38"]Kortilla maksaminen tapahtui "höyläämällä" ja kassan piti muistaa jokainen hinta ulkoa. Jos unohti ottaa allekirjoituksen sai maksaa ostokset omasta pussistaan. 
[/quote]

Höps. Kasarilla oli käteistä tai SHEKKIVIHOT!

up

Vierailija kirjoitti:

AV:lla keskustelu vaati sen että meni paikalliseen Shellin baariin istumaan ja avasi uuden viestiketjun kysymällä "Lapselle nimeksi Timpero"?

Minusta joskus tuntuu että täytyy tänäkin päivänä mennä sinne baariin. Mikähän olisi hyvä paikka?

Ei siihen aikaan ollut mitään bloggareita.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 04:02"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 20:40"]

Palvelunestohyökkäyn Nordean verkkopankkiin tapahtui siten että mentiin isollaporukalla Nordean konttoriin ja se pankkineiti sai burnoutin ja kaatui lattialle ja kukaan ei saanut nostettua rahaa.

Paitsi, ettei Nordea ollut 1980-luvulla Nordea, vaan KOP tai SYP

Sinne KOP:in nettipankkiin kirjauduttiin menemällä konttoriin ja jonottamalla omaa vuoroaan ja ojentamalla pankkikirjansa virkailijalle.

Ja hakkerit joutui myös menemään konttorille haulikon kanssa siirtääkseen rahat muovi- tai urheilukasseihinsa. Eikä ollut palvelukatkoksia pankin puolelta, kun vain ampui pari laukausta ilmaan, vähän niin kuin alleviivatakseen asiansa.

Vierailija kirjoitti:

nörtti oli teini jolla oli viritetty mopo tai maaseudulla traktori

Ei, kun nörtti oli se luokan paras oppilas, hikipinko oli ainakin yksi nimitys niille.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 10:08"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 09:18"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 08:17"][quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:23"] [quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 20:53"] Älypuhelin oli sellainen jossa käyttäjän piti muistaa ulkoa numerot mihin aikoo soittaa.

Tää oli kyl hyvä. Puhelinluettelo ja muistikirjat numeroineen ja osoitteineen oli kyllä, kenenkään ei tarvinnut muistaa ulkoa mitään.  Juuri tuohon aikaan muistin kaikkien tuttujen lankanunerot ulkoa. Nykyään muistan omani ja tyttäreni :)

Minäkin muistan numeroita jotka eivät ole olleet käytössä enää vuosikymmeniin. Nykyisistä muistan ne joita olen lankapuhelimella veivannut, anteeksi naputellut, vielä kymmenkunta vuotta sitten. Mutta edes omaani en kykene enää näköjään oppimaan ulkoa.
Meidän kotinumero 80-luvulla oli viisinumeroinen, niin kuin muillakin sillä paikkakunnalla. 30-luvulla puhelinnumerot oli nelinumeroisia. Tampereella eräänkin kirjekursseja järjestävän yrityksen puhelinnumero oli 2020. Näin se kehitys kehittyy, puhelinnumerot ja tilinumerot vaan pitenee vuosikymmen vuosikymmeneltä.

Meillä oli käsivälitteisen puhelinkeskuksen aikaan kaksinumeroinen  puhelinnumero 70-luvun alussa.