Oliko oppikoulussa laskentoa vai matematiikkaa?

Matematiikkaa.

Algebraa ja geometriaa oli jossain vaiheessa erikseen.

Matematiikkaa. Joka ainakin minun aikanani oli vielä jaettu erillisiin algebran ja geometrian tunteihin.

Matematiikkaa, joka jakaantui aritmetiikkaan ja algebraan sekä geometriaan. Minulla oli keskikoulun päästötodistuksessa ensiksimainittu 9, mutta jälkimmäisestä tuli vain 5.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa, joka jakaantui aritmetiikkaan ja algebraan sekä geometriaan. Minulla oli keskikoulun päästötodistuksessa ensiksimainittu 9, mutta jälkimmäisestä tuli vain 5.

Jomma tais vähän jomottaa sua.

Keskikoulu: a) aritmetiikka ja algebra, b) geometria.

Lukio: a) algebra, b) geometria ja trigonometria. Lukiossa myös valittiin joko pitkä tai lyhyt oppimäärä. Minulla oli lyhyt, koska olin kielilinjalaisia (ruotsi+englanti+saksa+ranska). Saksa alkoi oppikoulun II-luokalla, ranska vasta lukiossa. En nyt muista, koska ruotsi alkoi, se saattoi alkaa jo oppikoulun ykkösellä. Englanti taisi alkaa keskikoulun viimeisillä luokilla, ehkä neljännellä.

Vierailija kirjoitti:

Algebraa ja geometriaa oli jossain vaiheessa erikseen.

Aljaa ja jommaa. Huh!

Hissankirjan nimi oli "Vuohiparat pierivät".

Oliko uskontojen historiaa ja siveysoppia?

Korjatkaa jos muistini pätkii pahastikin mutta muistelen luonnonopin jakaantuneen fysiikkaan ja kemiaan. Karmeita oppiaineita. En saanut otetta kumpaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Oliko uskontojen historiaa ja siveysoppia?

Oppikoulusta en tiedä, mutta minulla oli tuollaista peruskoululaisena 70-luvulla. Sitä opetettiin meille, jotka emme opiskelleet uskontoa. Aikansa elämänkatsomustieto siis.

Vierailija kirjoitti:

Korjatkaa jos muistini pätkii pahastikin mutta muistelen luonnonopin jakaantuneen fysiikkaan ja kemiaan. Karmeita oppiaineita. En saanut otetta kumpaankaan.

Ehkä sulla olikin aikoinasi noin.

Mun koulussani ei puhuttu mistään luonnonopista vaan pelkästään fysiikasta ja kemiasta, jotka oli siis kaksi erillistä oppiainetta.

Kävin oppikoulun vuosina 1967-1975 (josta keskikoulua oli vuodet 1967-1972 ja lukiota 1972-1975).

Vierailija kirjoitti:

Oliko uskontojen historiaa ja siveysoppia?

Uskontojen historia oli uskontotunnilla, terveysoppitunnilla jonkinmoista siveysoppia. Todistuksessa oli vielä tuo sarake uskontojen historia ja siveysoppi, mutta siitä ei annettu numeroa.

Kasvioppi ja kesäisin kerättävät kasvit. Se oli oppikoulussa vieläkin ärsyttävämpää kuin matematiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko uskontojen historiaa ja siveysoppia?

Uskontojen historia oli uskontotunnilla, terveysoppitunnilla jonkinmoista siveysoppia. Todistuksessa oli vielä tuo sarake uskontojen historia ja siveysoppi, mutta siitä ei annettu numeroa.

Todistuksessa se sarake oli meitä varten, jotka emme opiskelleet uskontoa. Saimme siihen numeron.

Ja terveysopilla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä!

Riippu minä vuonna oppikoulua kävi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko uskontojen historiaa ja siveysoppia?

Oppikoulusta en tiedä, mutta minulla oli tuollaista peruskoululaisena 70-luvulla. Sitä opetettiin meille, jotka emme opiskelleet uskontoa. Aikansa elämänkatsomustieto siis.

Näin juuri, ja oli sitä oppikoulussakin. 

"Uskontojen historia ja siveysoppi", aiemmin "uskonnonhistoria ja siveysoppi" oli 1923-1985 uskontokuntiin kuulumattomille suunnattu uskontoa korvaava oppiaine. Sen korvasi nykyäänkin opetettava elämänkatsomustieto. (https://uskonnonvapaus.fi/hakusanat/uskontojenhistoria.html)

Niin, milloin se ruotsi alkoikaan keskikoulun puolella?

Ruotsin opiskelu alkoi heti keskikoulun ensimmäisellä, ainakin minulla (joka aloitin oppikoulun vuonna 1967).

Englantia oli luettu jo sitä ennen kansakoulun kolmannella ja neljännellä, ja keskikoulussa englanti jatkui sitten siitä.

Meillä oli kemiaa keskikoulussa vain yksi vuosi, IV-luokalla. Matematiikkaa oli kyllä sitten joka vuosi ja useampiakin tunteja viikossa ...