Ulkokäännöksestä...

Kävin käännösyrityksessä, mutta onneksi sitä ei alettu sitten kääntämään. Pään asento oli liian vaarallinen kääntämiseen ja lääkäri totesi, ettei ala edes yrittämäään. Totesi vain, että silloin vauvalla on jokin syy olla tuossa asennossa ja se siitä ja että silloin sitä ei myöskään synnytetä alakautta. Lähdin sektiolähete kädessä pois.



Perätilan asento tuntui potkuina ja jatkuvana tarpomisena pissarakkoon. Huh, se oli inhottavaa ja koetteli lantionpohjalihaksia ;-)

Ei annettu mitään lääkkeitä, piikkejä. Ei tullut huono olo.

Ensin makoilin 20min käyrillä.

Sitten ultrattiin ja lääkäri suunnitteli käännöstä.

Yksi lääkäri käänsi, kätilö seurasi. Mukava lääkäri jonka kanssa juttelin toimenpiteen ajan paitsi sen 10s minkä yksi käännösyritys kesti. Lääkäri tarttui vatsan päältä vauvan pepusta ja selästä ja yritti painaa sitä liikkelle. Sanoi että jos on lähteäkseen lähtee helposti - väkisin ei yritetä. Meidän vauva oli perätilassa aavistus viistossa ja ei lähtenyt liikkeelle yrityksestä huolimatta. Asento oli vähän huono. Yrityksiä tehtiin kaksi, mutta meidän vauva siis ei suostunut kääntymään. minä olisin ollut valmis vielä kolmanteenkin yritykseen, mutta lääkäri sanoi todellakin ettei väkisin kannata yrittää sillä se haluaa olla noin. Toimenpide sattui hieman, mutta ei mitään verrattuna hammaslääkäriin tai synnytykseen muun muassa. Mustelmia ei tullut, mutta kohdat josta lääkäri otti kiinni olivat mutaman päivän hieman arat. Minä suostuisin toimenpiteeseen uudelleen jos se olisi tarpeen (vaikkei se nyt onnituisikaan) ja sillä voidaan ehkästä sektio, joka ei ole minun juttu (sopii toisille hyvin). meidän vauva kääntyi sitten itse 39+5 ja syntyi 39+6 (käännöstä yritettiin 37+4). Toimenpiteen jälkeen ultraus ja taas 20min käyrillä, lantiokuvat perätilasynnytystä varten ja kotiin Olo hyvä, mutta pettynyt kun vauva ei kääntynyt.



Kretukka

Poika on nyt jo ekaluokkalainen! Mutta hänet käännettiin perätilasta oikein päin noin rv 38, en muista tarkkaan. Kääntyi helposti, ei sattunut yhtään. Rv 40+6 herra sitten syntyi, painoi 4060 g. Tuli ulos kasvot ylöspäin (normaalisti vauvat tulevat kasvot alaspäin), mutta se ei haitannut tahtia.



Itse menisin milloin tahansa uudelleen käännökseen, jos olisi tarvetta! Mitään lääkkeitä tms. ei annettu, ennen ja jälkeen otettiin ultraus ja/ tai käyrää (mikäli muistan oikein).

Käännös tehtiin viikolla 36+ ja vauva pysyi sen jälkeen toivotussa asennossa. Pää ei ollut vielä kiinnittynyt, joten lääkäri sai helposti otteen pienen molemmista päistä ja käännös kävi helposti eikä sattunut. Lääkäri yritti ensin " väärään" suuntaan, mutta totesi itsekin ettei se niin taidakaan kääntyä (rehellisyyden nimissä tämä vaihe sattui).



Ennen sitä sain rentouttavan suihkeen ja piti maata jalat koholla, otettiin myös sydänkäyrää. Toimituksen jälkeen kävelin itse taas käyränottoon ja sitten kotiin.



Toivottavasti saat hyvän kokemuksen ja onnistuneen lopputuloksen! Minä menisin vastaavaan uudelleen, jos aihetta olisi.

Mulla on aika ulkokäännökseen ensi perjantaille Jorviin, mulla silloin rv:ja 36+4. Olen menossa luottavaisin mielin. Ensin kuulemma ottavat 20min käyrää, sitten lääkäri yrittää kääntää kätilön koko ajan seuratessa lapsen tilaa ultralla. Käännös yrityksen jälkeen (joka ei toivottavasti jää pelkäksi yritykseksi) otetaan taas käyrää, odotetaan kaksi tuntia ja jälleen käyrälle.



Kuulostaa mun mielestä turvalliselta. Mulle lääkäri sanoi, ettei tarvitse olla syömättä/juomatta ennen käännösyritystä. Toivon tietysti, että lapsi kääntyisi ennen perjantaita itse tai sitten viimeistään pe:na. Hirvittää ajatus sektiosta, mutta en taida uskaltaa synnyttää perätilassa olevaa lasta alakauttakaan.



Sain Jorvista lapun jossa kerrotaan ulkokäännöksestä siinä lukee mm.: " Käännöksen onnistumisprosentti riippuu mm. raskausviikoista, sikiön asennosta ja koosta sekä äidin synnyttäneisyydestä. Se on eri tutkimusten mukaan keskimäärin 59%. " (Eli ei kovin huono prosentti mun mielestä.)



Jos kääntäminen sattuu liian paljon voi aina pyytää lopettamaan.



Tsemppiä käännösyritykseen ja voihan vauva vielä itsekin pyörähtää oikeaan asentoon!

Meillä sitten kävi kuitenkin niin, ettei tarvinnut alkaa kääntämään koska pieni olikin kääntynyt itsestään raivotarjontaan!

Nyt vain täytyy toivoa, että pysyy oikeassa asennossa... Itselläni viikkoja on 38, mutta kätilö sanoi, että vauvan pää on vielä ylhäällä ja voi kääntyä jos haluaa... vauvan painoarvio oli 2900g, joten tilaa on pyöriä...

Toivonpa vain ettei pyöri...

Mutta tsemppiä muille, jotka käännökseen ovat menossa! Toivottavasti teillä myös kaikki menee hyvin!

Justiinsa tulen kääntämisestä Taysista. Aluksi ultrailtiin vaan kaikki paikat, istukka myös yms. Sitten lääkäri yritti pari kertaa kääntää mutta supisteli sitten sen verran, että laitettiin tippana supistusten esto-lääkitystä. Hetken olin käyrillä. Sitten lääkäri yritti uudelleen kun oli niin lupaava alku kuulemma. Siinäpä sitten vauva luovutti ja suostui kääntymään! Sen jälkeen pötköttelin käyrillä puolisen tuntia, kaikki näytti hyvältä ja pääsin kotiin.



Toimenpide ei ollut hirvittävä, mitä pelkäsin. Epämiellyttävä lähinnä, tosin se kyllä sattui jonkin verran kun se vauva sitten kääntyi. Purin huulta vaan ja ihan hyvin meni.



Kiva lääkäri oli ja kaikki meni ihan ok. Tosin kun olin käyrillä oli kätilöillä kiirusta. Välillä vaan kävivät kurkkimassa onko kaikki hyvin. Onneksi oli mies mukana ja seuraili masiinaa! olisi ollut tosi tylsä yksin maata ja kuunnella selän takana piipittelevää konetta.



Nyt meen nukkumaan. Tulipas taas " potilasmainen" olo siellä.. No, potilashan olinkin...:) Toivotaan nyt että vauveli tajuaa pysyä nyt tässä asennossa. En olisi missään tapauksessa halunnut synnyttää vauvaa kun se on perätilassa!



Tsemppiä kaikille kääntöön menijöille! Kyllä siitä selviää:)



t.Alisa 36+0

sairaalassa että siellä koitetaan käännyttää vauvaa, joka oli vielä viimeisillä viikoilla väärinpäin. Mitään lääkkeitä ei annettu, maha vaan paljaaksi ja pöydälle :D Käsin koittivat kääntää muttei ollutkaan ihan niin helposti tehty. Vauva nimittäin ei suostunut kääntymään. Ja kyllä, se teki kipeää. Vauvaa ei saatu käännettyä, se kääntyi itsestään juuri parahiksi ennen vkon päästä ollutta seuraavaa käyntiä kun piti keskustella sektiosta.

Mulla yritettiin ulkokäännöstä 5/2004 kun vauva oli perätilassa (vielä lasketun ajan jälkeen kääntyi). Mulla ainakin ennen käännösyritystä laitettiin reiteen piikki joka estää/vähentää supistuksia. Itse kääntäminen ei kyllä sattunut yhtään. Ei ainakaan mitään kammoa siitä jäänyt. (suostuisin uudestaankin) Mutta vauva ei kyllä suostunut kääntymään kunnolla ympäri asti vaan aina pyörähti takaisin perätilaan. Käännösyrityksen jälkeen olin tarkkailtavana n. tunnin ajan jolloin otettiin käyrää koko ajan (supistukset, vauvan sydänäänet). Riippuu ilmeisesti sairaalastakin miten toimitaan. Itse olin KOS:ssa. Ja lopulta päädyttiin sektioon seuraavana aamuna.

Ja tämän " kauhutarinankin" tietty luin..

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8154464&t=8154464&appid=&…

Mulla on nyt viikkoja 35+3 ja vauva on perätilassa. Sain justiinsa lähetteen Taysiin " käännytykseen" . Vielä ei ole tullut Taysissa kutsua tai soittoa. Meidän vauva on aika pienikokoinen, joten kuulemma käännös voisi olla helpompi siksi. Mutta kyllä mua on alkanut hirvittää toi käännös, että aika lujaa kai siinä pitää painaa, että se kääntyy. Olen käynyt tän raskauden aikana jo 4 kertaa ultrassa ja aina se vauva siellä on istunut vaan, peppu edellä tulossa... Et jotenkin alkaa tuntua, että mahtaako kääntyäkään. Mieleen tuli juuri se, että onkohan vauvalla syynsä istuskella...



Vauva liikkuu kuitenkin ahkeraan, joten voi tietysti olla, että kääntyy vielä itse, varsinkin kun pienikokoisena sillä on tilaa liikkua paremmin.



Mutta justiinsa tuntuu luonnottomalta lähteä kääntelemään vauvaa, pelkään noita napanuorajuttuja myös. Muutenkin olisi hyvä, jos olisi mielipide jo kohtalaisen valmiina kun menee sairaalaan, koska siellä saa olla aika tomerana ja pitää tiukasti puoliaan, että pärjää.. omasta kokemuksesta tiedän. Tosin aina näin ei tietenkään ole, olisi kiva kuulla lääkäriltä sitten niistä todellisista riskeistä ja mahdollisuuksista ilman vähättelyjä tms. Jos vauva on perätilassa synnytyksen koittaessa, vaadin sektion, ei huvita ottaa riskejä vauvan kustannuksella. Olen ensisynnyttäjä.



No, toivotaan, että vauveli vielä itse kääntyisi ja poistaisi äipältä stressin:)



t. Alisa 35+3

Esikoista yritettiin kääntää syyskuussa 2004 viikolla 37 muistaakseni. Sain supistuksia estävän piikin peffaan ja sitten kaksi naista ryskäsi mahaa kädet kyynärpäitä myöten mahassa. Ällöttävä toimenpide ja alkoi sattua niin, että se piti lopettaa. Sitten olin jonkun aikaa tarkkailussa ja pääsin kotiin. Jos tämän toisen kanssa on sama juttu, en anna kääntää. Jos yrittävät väkisin, soitan poliisille! Joskus homma voi olla kuulemma ihan kivuton ja miellyttäväkin. Esikoinen vain painoi syntyessään reilusti yli neljä kiloa, joten ei varmaan tuona kääntöhetkenä enää olisi edes mahtunut kääntymään. Riskeistä olen lukenut vasta tuon yrityksen jälkeen, eli voi käynnistää synnytyksen, lapsen napanuora voi kietoutua kaulan ympäri jne. Eli en menisi toista kertaa.

Missä teillä on liikkeet tuntuneet, kun vauvanne on perätilassa? Minulla oli vielä viimeksi poikittain, ja luulen, ettei ole vieläkään pää alaspäin.



En ehkä lähtisi niihin käännytysyrityksiin. Kertokaa sitten, jos kävitte ja kääntyikö vai ei.

Laitoin oman ketjunkin tästä aiheesta. Mulla siis oli vielä viikko sitten vauveli pää alaspäin, kun kävin neuvolassa ja tuli merkintäkin että rt. Mutta saman tien neuvolan jälkeen meni ihan poikittain, navan molemmin puoli on " kumpareet" . Liikkeet tuntuvat sekä vatsan oikealla että vasemmalla puolella....



Itseäni myös arveluttaa tuo kääntäminen, kaverillani on ikävät kokemukset :(