Huomaatko että muut naiset kadehtivat sinua kun olet onnistunut pitämään miehesi ja liitto ollut pitkä?
Onko jotain mitä teet paremmin kuin nämä jotka ei ole onnistuneet?
Kommentit (70)
En ole tämän kysymyksen kohderyhmää, mutta itseäni ainakin surettaa hyvä ystäväni, joka sinnittelee pitkässä liitossa, joka on täynnä tyytymättömyyttä, pettymystä ja surua.
En haluaisia joutua "pitämään miestä". Mies on kanssani vapaasta tahdosta ja on vapaa lähtemään koska vaan, mutta hän haluaa olla kanssani. Mitä joudut tekemään, että voit pitää miehesi?
Olen huomannut, että ainakin siskoni on katkera. Haukkui miestäni hinttariksi kun mies hoiti lapsiamme todella sujuvasti vastasyntyneestä asti ja jäi koti-isäksi yli vuodeksi kun nuorin lapsemme oli 8kk. Liittomme on kestänyt 15 vuotta ilman ihmeempiä säröjä.
Siskoni on nykyään YH ja hänen exllä oli vanhanaikaiset käsitykset perheen roolijaosta, ei osallistunut lapsen hoitoon käytännössä lainkaan eikä osallistunut kovin moneen kotiaskareeseen. Sisko väsyi ja uupui, kun hoiti kodin ja lapsen oman päivätyön lisäksi. Harmittaa siskon lapsen puolesta, mutta sen siitä saa kun valitsee arvokonservatiivin miehen passattavaksi. Hieno miehen malli lapsellekin.
Tämä ketju on hieno esimerkki siitä, kuinka naisen arvo nykypäivänä ei enää määrity (pitkän) avioliiton eli miehen kautta - vaikka jotkut dinosaurukset vielä yrittävät niin viestittää. Tietysti on hienoa, jos kaksi ihmistä elävät hyvän elämän yhdessä.
En ole huomannut eivätkä ole kateellisia.
En kadehdi vaan mietin, että onpa mies/nainen osannut peittää pettämisensä kätevästi,
kun liitto kestää noinkin pitkään kestää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on hieno esimerkki siitä, kuinka naisen arvo nykypäivänä ei enää määrity (pitkän) avioliiton eli miehen kautta - vaikka jotkut dinosaurukset vielä yrittävät niin viestittää. Tietysti on hienoa, jos kaksi ihmistä elävät hyvän elämän yhdessä.
En ymmärrä. Mitä tuo tarkoittaa?
Meillä molemmilla on parisuhteen lisäksi oma elämä. Saatamme matkustaa yksin tai kaverin kanssa, usein toki yhdessä lasten kanssa. Seksiä on melko aktiivisesti, pari kertaa viikkoon, mutta koen laatu korvaa seksin määrän, enempää tuskin kaipaamme.
En tiedä, kumpi aiheuttaa enemmän kateutta, pitkä suhde vai vapaudet. Kateellisuutta olen havainnut enemmän miehissä kuin naisissa. En ole nimittäin pisaran vertaa mustasukkainen luonne, ja luotan mieheeni.
Oma suhteeni kesti 20 vuotta. Paskaa se oli viimeiset vuodet. En kadehdi muiden liittoja siksi.
Olen mies ja oma pitkä avioliittoni tuntuu olevan joillekin naisille ongelma.
En ole kyllä koskaan huomannut, että kukaan olisi asiaa kadehtinut. 30 vuotta ollaan oltu yhdessä.
En. Suurin osa naisystävistäni on vielä pitemmissä liitoissa kuin minä. Sen sijaan muutama miespuolinen kaveri on kyllä kade.
Olen ollut mieheni kanssa onnellinen 25 vuotta ja suurin osa ystävistäni on ollut onnellisissa parisuhteissansa ainakin saman verran, osa kauemminkin. Yhden rakas mies ja lasten isä kuoli 55 vuotiaana.
Vanhempani ovat olleet yhdessä yli 50 vuotta, samoin appivanhemmat ja onnellisempia ihmisiä saa etsiä. Olen jutellutkin mieheni kanssa, että tunnemme lähinnä onnellisessa pitkässä parisuhteissa olevia ihmisiä, joilla on kaikki asiat mukavasti. Myös naapureissa asuu todella kauan yhdessä olleita ihmisiä ja toisella puolen tietääkin asuu pariskunta, joka on ollut yhdessä jo 65 vuotta. He käyvät kävelyllä käsi kädessä.
En ole siis huomannut mitään kateellisuutta, sillä suurimmalla osalla ihmisistä on ihan samalla tavalla hyvin asiat.
Ap on siis nyt vain hyvä ja lopettaa hörhöilynsä.
Mistä muut ihmiset tietäisivät edes, että minulla on mies, saati siitä, kuinka pitkä liittomme on? Ihan läheisimpiä sukulaisia ja ystäviä lukuun ottamatta?
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja oma pitkä avioliittoni tuntuu olevan joillekin naisille ongelma.
Kuonka pitkä avioliitto? Vuoden? Ja se taitaa olla ongelma vain anopillesi, kun hän ei oikein jaksaisi sinua.
Vierailija kirjoitti:
En ole kyllä koskaan huomannut, että kukaan olisi asiaa kadehtinut. 30 vuotta ollaan oltu yhdessä.
Ja tähän vielä, mitä teen paremmin? Kyllä se suhde kestääkseen vaatii ihan molemmilta osapuolilta yritystä, ei sitä kukaan yksinään saa toimimaan. Mutta vanha viisaus, jonka lukio-opettajani joskus sanoi tuntuu kyllä pitävän paikkansa: "rakkaus on aika pitkälti sietämistä".
Pitämään miehesi? Et siis ole miehellesi tärkeä?
Pitkä liitto ei välttämättä ole hyvä liitto. Pituus ei kerro suhteen laadusta. Esim. serkkuni äiti oli naimisissa enohirviön kanssa kymmeniä vuosi. Pakoili tuota kännikalaa, soitti kellarista, ettei uskalla mennä kun kotiin jne. En todellakaan kadehtinut.
Ap on luuserimies, joka yrittää provoilla täällä ja estää naisia eroamasta hänenlaisistaan.