Onko sinusta 45min kävelymatka liikaa ekaluokkalaiselle

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 12:01"]

On se muuttunut. Mun luokkakaverit tuli monet kahdellakin bussilla ihan omatoimisesti kouluun. Ei kuulemma enää onnistuisi moneltakaan lapselta. Lapset viedään autolla. Ap

[/quote]

On muuttunut, mutta vain osittain. Eivät kaikki kuskaa lapsia kouluun, onneksi! Reilu 2 km ekaluokkalaisen koulumatkaksi ei ole liian pitkä kävellen. Elokuussa, kun koulu alkaa, ei ole pimeää kumpaankaan suuntaan mentäessä. Itse asiassa aamut alkavat pimetä vasta loka-marraskuussa, jolloin lapsi on ehtinyt jo harjoitella kävelemistä kymmeniä kertoja. 

niinpä. ei taida olla lapsen kunnosta kiinni tuo matkan sopivuus. pimeällä on pelottavaa kävellä yksin, matkan aikana voi sattua vaikka mitä, pahoja ihmisiä voi olla liikkeellä.

110: Tuntuu kuin olisin itsekin kuullut tuon tarina, tosin nyt googlettamalla löytyi nopeasti vain tämä, jossa koulumatka oli 3 km:

http://www.takethemagicstep.com/in-kenya-running-is-not-a-popular-sport-but-a-necessity-and-an-opportunity/

"For Kenyan children it is normal to run to school. No one walks, everyone runs,” says Abraham Chebii. The paths to schools are on unsealed roads and are often hilly. The children usually run barefoot. Abraham Chebii’s way to school was three kilometers long. As he would run home for lunch and then back to school, he ran twelve kilometers each day."

Hieman erilainen ilmasto kuitenkin kyseessä :).

On erilainen ilmasto ja muistan jonkun joskus väittäneen, että afrikkalaisjuoksijoiden anabolisilla tuodun kunnon salaisuutta on selitetty kaikenlaisilla tarinoilla lapsuuden mittaamattomista juoksukilometreistä.

Olen lukenut kasvatustieteiden opinnoissa tutkimuksen, jossa selvitettiin koulumatkan vaikutusta lapsen sosiaaliseen kehittymiseen ja itsetuntoon. Silloin joskus 50-luvulla, kun suuret ikäpolvet hiihtivät koulumatkat kesät talvet ja aina ylämäkeen, heille muodostui noista koulumatkoista erittäin tärkeitä ryhmähengen ja pärjäämisen tunteen nostattajia ja ystävyyssuhteiden luojia. Koulumatkat olivat käytännössä ainoita hetkiä, jolloin lapset saivat olla yhdessä ilman aikuisen valvontaa ja ohjausta. Vanhemmat lapset ottivat vastuuta nuoremmista ja nuoremmat seurasivat vanhempien lasten esimerkkiä. Eihän koulumatkoilla enää nykypäivänä ole vastaavaa kasvattavaa merkitystä, mutta tämä on kuitenkin asia, jota kannattaa pohtia.

Mun puolesta sais kävellä mut vituttaa noi mukaan pyytävät ukot. Mitä jos joku kerta lapsen sanoma ei ei riitäkään. Eli limaisia pedofiilejä pyörii koulumatkoilla. Ei auta onko matka 100 m vai 5 km.

Ehkä olen liian hempeämielinen, kun säälittää nimenomaan se ekaluokka ja kävely pilkkopimeässä ja melko vaarallisen tien ylitys mutkan kohdalta, jossa huono näkyvyys ja autot ajaa 80km/h. Ylityspaikka on ainoa mahdollinen :/

Lisäksi arveluttaa myös tuo villi meno joidenkin koululaisten kesken. Ja se, ettei naapurissa ole kävelykaveria matkalle. Omasta talosta sitten löytyy, kun sisaruksetkin aloittaa koulun. Tuo esikoinen vaan tuntuu kaikkein lapsellisimmalta, pienimmältä ja haavoittuvaisimmalta, joka tavalla. Ei hän heikko ole, mutta arka ja hajamielinen.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 12:34"]Mun puolesta sais kävellä mut vituttaa noi mukaan pyytävät ukot. Mitä jos joku kerta lapsen sanoma ei ei riitäkään. Eli limaisia pedofiilejä pyörii koulumatkoilla. Ei auta onko matka 100 m vai 5 km.
[/quote]
Meillä pyörii koulun ympärillä.
Ap

Käveleminen on hyvää kuntoliikuntaa, lapsen 2h/pv liikunnantarve ei täyty, jos vanhemmat kuskaavat.

Lapsilla ei ole mihinkään kiire, antaa kävellä hitaasti.

Koulu ei voi kieltää minkään ikäisiltä pyöräilemistä. Open täytyy osata päättää, mitkä liikkakamat tuodaan, ei pidä suostua tuomaan kaikkia.

Lapset kävelemään vaan!

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 12:41"][quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 12:34"]Mun puolesta sais kävellä mut vituttaa noi mukaan pyytävät ukot. Mitä jos joku kerta lapsen sanoma ei ei riitäkään. Eli limaisia pedofiilejä pyörii koulumatkoilla. Ei auta onko matka 100 m vai 5 km.
[/quote]
Meillä pyörii koulun ympärillä.
Ap
[/quote]meillä joka puolella.

Mä jouduin käveleen koko kouluikäni. Ensin matka oli hieman alle 3 km ja lopulta vanhempana melkein 5 km. Välillä oli 30 astetta pakkasta ja joskus olin kipeäkin. Eniten muistan matkojen ajalta nälän ja janon. En saanut vanhemmiltani edes vesipulloa. Sinä päivänä kun sain ensimmäisen opintotukeni ammattikoulussa, latasin bussikortin. En todellakaan muistele lämmöllä niitä aikoja!

6

Ennen vanhaan lapset liikkuivat helpostikin kouluun 10 km suksilla, kesällä jalkaisin, esim. isoisäni teki näin. Eli 3 km kävellen on pitkä matka lapselle vain jos olet mukavuudenhaluinen ja haluat tehdä lapsestasi pullamössökakaran.

Lapsi saa tuosta myös hyvän peruskunnon jolla menestyä urheilijana tulevaisuudessa. Yksi afrikkalainen kestävyysjuoksija, en muista nimeä, sanoi ettei hän lapsena harjoitellut. Hän vain kävi koulua; juosten 10 km kyläkouluun aamulla, päivällä matka kotiin syömään, ruoan jälkeen takaisin kouluun ja iltapäivällä takaisin kotiin. 40 kilometriä joka päivä pienestä pitäen ihan vain saadakseen oppia, ja hänestä tuli yksi maailman huippujuoksijoista. Eli annat lapsellesi hyvät eväät tulevaisuudelle antamalla hänen liikkua.

Mulla ei ole mitään ajatuksia kasvattaa vuonna 2014 lasta samalla lailla kuin omaa isoisääni kasvatettiin 1900-luvun alussa tai isääni 1930-luvulla. Tai välttämättä edes itseäni 1970-luvulla. Mutta kaikkein vähiten kuin jotain vahvistamattomasta tarinasta "tuttua" lasta afrikan kylässä.

Pullamössöä söivät minun vanhempani :D

Se myönnettäköön, että lapset liikkuvat liian vähän ja istuvat liikaa. Toisaalta sata vuotta sitten ei kaikissa perheissä lapset edes päässeet ulos talvella. Ei ollut talvivaatteita. Arvo Ylppö sitten patisti ulkoiluun.

Ap