Nyt se on tutkittu: Kyläkoulujen lakkauttaminen autioittaa Suomen kylät
https://yle.fi/uutiset/3-12153742
Kyläkouluilla ja kylien elinvoimalla on selvä yhteys.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä tuli yllätyksenä kenelle?
Joulu- ja kevätjuhlat. Teknisen työn harrastetilat iltakursseille. Vuokraus suurempiin tilaisuuksiin. Hirvipeijaiset. Roskien keräämisiltojen kokoontumispaikka. Grillausillat kesäisin.
Tätä kaikkea oli lapsuuteni kyläkoulu. Nyt se on autio.
Muistot on ihania, mutta en pysty itse enää käymään kotikylällä kun se autioituminen surettaa. Omilta vanhemmilta meni työpaikka, kun elinvoimainen koulu lakkautettiin idioottimaisen kunnan hallinnon päätöksellä. Kaipa peräreikäinen kunta siinä jonkun roposen vuositasolla säästi, mutta monelta kylälle kotinsa rakentaneelta meni yhteisö, ja lasten koulumatkan pidentyivät.
Luistelukenttä yleisessä käytössä. Myyjäisiä. Iltajumppsryhmiä.
Kylän keskus.
Tärkein tulos oli se, että lasten oikeuksia poljetaan aika lailla karusti näillä ylipitkillä koulukyydeillä. Koulumatka voi olla 8 km ja siihen menee aikaa yli tunti, koska taksi kiertelee ja kaartelee pitkin pitäjää, vie välillä lapsia yläasteen bussiin ja vasta lopuksi kaartaa lähikoulun pihaan.
Harmi, kun tämä öljykattilauudistuksen tuki ei ehtinyt rientämään avuksi kyläkoulujen käyttötarkoituksen muuttamisessa tai koulujen käyttökustannusten leikkaamiseksi. Useimmat tietämäni kyläkoulut ajettiin alas vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun kunnan silmää tekevillä oli muotia puhua koulujen lakkauttamisesta syntyvistä säästöistä.
Nyt on erilaiset keskuskoulut, riittämätön ilmanvaihto ja pari oppilasta jotka pilaa liian isoksi mitoitetun ryhmäkoon kaikkien muiden opiskelun.
Jos ei ole oppilaita niin miksi niitä kyläkouluja täytyy pitää pystyssä?
Itse olen töissä kyläkoulussa joka lakkautetaan ensi keväällä. Lähes sata vuotta toiminut kyläkoulu. Hyvin tunnelmallinen hirsikoulu jossa puulattiakin ihanasti narisee villasukkien alla ja meillä on oma keittäjä Ensi vuonna isoon betonikouluun. Olen oikeasti surullinen
En ymmärrä miten tämä ei muka ole ollut tiedossa. En tosin myöskään ymmärrä mitä järkeä on tuhannen oppilaan kouluissa ja ylipitkissä koulumatkoissa. Epäilen, että edes säästöä ei tule, "säästetään" tässäkin asiassa vain kaikki huonommaksi mutta samalla toki kulut ja verot nousevat.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole oppilaita niin miksi niitä kyläkouluja täytyy pitää pystyssä?
On siellä oppilaita mutta kun heidät kaikki halutaan keskustan 1300 oppilaan laitokseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole oppilaita niin miksi niitä kyläkouluja täytyy pitää pystyssä?
Niitä kyllä lakkautetaan vaikka oppilaita olisikin.
Uudistukseen saa eurorahaa jos rakentaa päiväkodin pyörätien uimahallin ja koulun saa kyläkunta anomalla rahaa niihin . Samoin tiloihin joissa kudotaan kankaita mattoja valmistetaan kynttilää lyhtyjä ja muuta myyntiin . Keramiikka tilaan kunnalle. Keramiikka ja uunit maksaa rakentaa. Nykyään on maalämpö .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole oppilaita niin miksi niitä kyläkouluja täytyy pitää pystyssä?
On siellä oppilaita mutta kun heidät kaikki halutaan keskustan 1300 oppilaan laitokseen.
Noidankehä. Osa perheellisistä menee sinne, missä yhteisöllisyyteen on mahdollisuus ja puitteet. Usein nämä alueet löytyy nykyisin kaupungeissa tiettynä kaupunginosana, valitettavasti vain koulukeskitysten armoilla.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen töissä kyläkoulussa joka lakkautetaan ensi keväällä. Lähes sata vuotta toiminut kyläkoulu. Hyvin tunnelmallinen hirsikoulu jossa puulattiakin ihanasti narisee villasukkien alla ja meillä on oma keittäjä Ensi vuonna isoon betonikouluun. Olen oikeasti surullinen
Otan osaa. Lapsemme kävi samanlaista koulua 5 vuotta, kunnes se kauhean väännön jälkeen lakkautettiin. Kukaan ei koskaan konkreettisesti esittänyt laskelmia, että mistä ne suuret säästöt tulevat. Uusien yhteiskoulujen rakentamiseen otettiin velkaa kymmeniä miljoonia.
Itse en kyllä koskaan olisi halunnut olla kolmen tytön luokassa. Sukulaislikka oli tuollaisessa kolmas pyörä ja kiusattu, varsinkin kun kaksi muuta oli "isojen talojen tyttöjä". Kun muutti kirkonkylälle, kiusaaminen loppui ja sai paljon kavereita.
I'm shocked!
No en oikeasti. Kuten ketjussa on kuvailtukin, nämä koulut ovat harvoin vain kouluja. Sen koulutoiminnan siivellä myös moni muu harrasteseura ja kyläkokous saa toimitilat käyttöönsä niitä tarvitessaan. Koulun liikunta/juhlasali voivat olla useammallekin seuralle ja käyttäjälle se paras ja ainoa vaihtoehto. Koulun siivellä ovat pienemmissä kylissä myös ulkoliikuntapaikat. Moni kyläyhteisön tapahtumista liittyy myös usein kouluun. Kun koulu lakkautetaan, sen käyttökulut osoittautuvat usein liian korkeiksi näille "siipeilijöille". Koululaiset viettävät päivät suuremmissa keskuksissa, illat myös siellä kauempana harrastuksissa eivätkä vanhemmatkaan enää ehdi panostaa kotikulmien touhuiluun kun pitää kuskata lapsia kauemmas omien harrastustensa pariin.
Ja uudet hienot koulut joko hajoaa tai homehtuu käsiin huonon rakentamisen takyia. Kyläkoulut rakennettiin kestämään.
Etätöiden myötä moni lapsiperhe suunnittelee maalle muuttoa, ja osa on sen jo toteuttanutkin. Monille merkkaa kyläkoulu todella paljon siinä, mihin kuntaan muutetaan. Toki vähintään yhtä merkittävä asia etätyölaiselle on hyvät nettiyhteydet.
Mutta siis kunnat, jotka ovat lakkauttaneet kyläkoulunsa, jäävät tässä tilanteessa varmasti tappiolle verrattuna niihin kuntiin, missä kyläkouluja vielä on.
Ja tämä tuli yllätyksenä kenelle?
Joulu- ja kevätjuhlat. Teknisen työn harrastetilat iltakursseille. Vuokraus suurempiin tilaisuuksiin. Hirvipeijaiset. Roskien keräämisiltojen kokoontumispaikka. Grillausillat kesäisin.
Tätä kaikkea oli lapsuuteni kyläkoulu. Nyt se on autio.