Rasti seinään!! Ostin pojalleni pyssyn.
Enpä olisi uskonut, että eilisen kaltaista päivää koskaan tulee. Olen niitä äitejä, joka on AINA vannonut, että " -ja minähän en lapselleni pyssyä osta!"
No, eilen sitten ostin. Pyssyn, asevyön, nallit ja kaikki. Ai miksikö muutin mieltäni? Minulla on viisas 6-vuotias. Hänet on kutsuttu lastenjuhliin, jotka ovat naamiaiset. Kysyin pojalta, minkä puvun haluaa. Hän mietti hetken ja vastasi: " Minä haluan olla sheriffi....ööö...mmmm....ja sheriffi ei voi olla jos ei ole pyssä, eihän?" Kauniisti hymyillen ja vienosti ikäänkuin ohimennen mainiten:" ....jos sinä vaan sellaisen ostaisit...niin sitten voisin olla oikea sheriffi"
Ei minulla ollut sydäntä kieltää. On kuitenkin kummallinen olo, kun tuolla lailla pyörsin päätökseni. Niin ne ajatukset näköjään muuttuu ajan myötä :)
Kommentit (8)
Nyt sitten vannotan pojalle, että ihmisiä päin ei saa osoitella ja pidän saarnaa, että oikeat pyssyt ovat kauhena vaarallisia ja surullisia jos niillä ihmisiä ammutaan.
Tunne kai kuitenkin huonoa omaatuntoa, että lankesin pyssyn ostamaan.
Kunhan ei ala matkia mitään ramboa, eiköhän tässä olla ihan turvallisilla vesillä.
ap
minäkin annoin pojan ostaa taskurahallaan oman pyssyn kirpputorilta. Periaateitani vastainen - mutta sääliksi kävi poikani, kun pääsi pihaleikkeihin mukaan vaan, jos joku kaveri lainasi hänelle " aseen" . Nyt on siis ihan iki-oma. Lahjaksi saadut aikaisemmat pyssyt hävitin aina suursiivouksissa, ja luulin tyhmänä, että lapset eivät huoma.
Iän myöten mielipide tästäkin asiasta on pehmentynyt
t.
4 pojan äiti, jotka nakertavat leivästäkin leikkipyssyjä
Kyllä meilläkin on pyssyjä rakenneltu legopaikoista jo muutama vuosi.
Pokemoneja ja Duel masterseja vielä boikotoin...toivottavasti en joudu niistäkin lipeämään :)
ap
Poika ei tiennyt sanaa pyssy, mutta koska pyssy sanoo " piu piu" niin se oli piuputin. Niitä piuputtimia sitten rakenneltiin leekoista ja kepeistä.
Nyt kun poika on 6 vuotta, isänsä antoi luvan ostaa omilla rahoilla nallipyssyn ja nalleja. Äidillä menee hermot... Vesipyssyjä meillä kyllä on ollut jo aikaisemmin.
Jännää kyllä, miten kiinnostuksen kohteet menevät niin stereotyyppisesti sukupuolen mukaan, vaikka sitä koettaa välttää opettamasta lapselle.
Poika on ihan intona kaikista " poikien jutuista" , kuten juuri nuo pyssyt, autot, moottoripyörät...kaikki missä on menoa ja meteliä. Tyttö (3v) taas lauleskelee rakkaudesta (?!) ja silittelee kimaltelevia vaaleanpunaisia ihanuuksiaan ja vaihtelee barbeille vaatteita :D
ap
tuli eilen koulusta ja kertoi, että yksi opilas ei tullut kouluun koska oli saanut " kuulapyssyn" kuulan silmään.
Oli pikkupoika tosi kauhuissaan, kun niin haaveilee itse tälläisesta kuulapyssystä. Taitaa olla kuitenkin niin, että ei ennä pyydä sitä. Ikävä juttu, vaarallisia ovat!
Miten ne pikkupojat jo vuoden iässä innostuvat autoista ja mopoista? Vaikka tarjolla on muitakin leluja ja niilläkin on kannustettu leikkimään, niin silti ne autot, traktorit, mopot ja pyssyt ovat kiinnostavimpia.
Tosin nyt meidän 6-vuotias on innostunut Hama-helmistä ja sensemmoisesta näpertelystä. Ihan hauskaa vaihteeksi.
7
Hyvin olet pojan varmaan kasvattanut, jos vasta tuossa vaiheessa vienosti kysyy pyssyä. :) Onneksi oma on vasta 2, eikä ole tainnut edes tajuta vielä pyssyjen olemassaoloa. Vaikka eiköhän sekin vaihe joskus tule.