Miksi haluatte oman lapsen ettekä adoptoi?

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 10:42"]

Eikä adoptoidun lapsen kanssa elo ole yhtään helpompaa, voi olla vaikeampaa. Ikinä tiedä taustoista ja traumoista, joita lapsi on kokenut. Voi olla todella vaativa lapsi ja vaatia vanhemmilta paljon tukea ja apua sekä myös mahdollisesti psyykkiseen oloonsa ulkopuolista hoitoa. Ei se, että lapsi on vanhempi tarkoita millään tavalla helpompaa.. Kun miettii käytösongelmia, tunne-elämän pulmia.. Jne. Jne.

[/quote]

Siis jos lapsen kanssa elämä ei aina ole helppoa, sellaista vaihtoehtoa ei edes harkita?

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 10:40"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 10:37"]

- Biologinen tarve olla raskaana ja synnyttää. 

[/quote]

Tällaista ei ole olemassakaan.

[/quote]

Mukavaa että tiedät minun tunteeni ja tarpeeni paremmin kuin minä itse. Mukavaa joulua sinnekin! 

Meillä on kaksi adoptiolasta. Helppoja, iloisia lapsia, kympin oppilaita. Suvun biolapset on moniongelmaisia, koulupudokkaita. Että silleen.

Siksi, että ymmärrän sen olevan lähtökohtaisesti väärin kuvitella, että minä pelastaisin jonkun lapsen elämän. 

Toisekseen adiotio on kallista, lapsen saa ilmaiseksi itse tekemällä, vaikka onkin brutaalia sanoa noin.

Seurasin tuttavapariskunnan työlästä ja pitkää adoptioprosessia ja totesin että meidän on paljon mukavampi tehdä lapsi siten että mies laittaa pippelinsä naisen pimppiin.

Vastasin vain viestiin, jossa joku väitti, että on helpompaa adoptoida, kun lapsi on vanhempi.

Ei vanhemmuus ikinä ole helppoa!

En sano, että geenimme olisivat yhtään parempia kuin jonkun muun, mutta ne olisivat tuttuja itsestäni, miehestä, meidän molempien suvusta. Se tuntuisi turvallisemmalta ja lapsi kuuluisi joukkoon. En ole varma, haluanko lapsia ollenkaan, mutta jos haluan niin ehdottomasti biologisen. Jos en biologista lasta voi saada, niin mieluummin olen kokonaan ilman. Varmasti itsekästä, mutta kukaan ei oikeasti hanki lasta muista kuin itsekkäistä syistä. 

Halusin vain kommentillani adoptiolapsen vaikeuksista muistuttaa, ettei ikä tee lapsista helppoja, kuten joku kirjoitti.

Ei kai vanhemmuus ikinä ole helppoa, ja myös biovanhempana täytyy varautua ongelmiin.

Ap, miksi haluat oman asunnon, oman auton ja oman lemmikin etkä lainaa niitä Venäläiseltä? Miksi haluat omat vaatteet etkä lainaa Kiinalaiselta? Miksi haluat omat huonekalut, liinavaatteet jne etkä lainaa Somalilta? (kaikki nuo olisi HELPOMPI toteuttaa kuin adoptio) Miksi Ap, oi miksi, teet näin yperiä aloituksia?

Adoptiolapset ei ole lainatavaraa.

Tämä on ihan absurdi kysymys. Aloittajalla ei taida olla vielä kovin paljon elämänkokemusta. Miksi ihmeessä lähtisin hankalaan adoptioprosessiin, kun voin lisääntyä ihan itsekin? Tottakai jokainen haluaa oman biologisen lapsen, jos sellaisen vain voi saada. Ennemmin olen kokonaan ilman lapsia, kuin adoptoisin vieraan lapsen vieraasta kulttuurista, joka voi olla monella tapaa vaurioitunut. Miten jonkun vieraan ihmisen lasta pystyisi rakastamaan kuin omaansa?

Taidat elää jossain pumpulimaailmassa.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 10:48"]

En sano, että geenimme olisivat yhtään parempia kuin jonkun muun, mutta ne olisivat tuttuja itsestäni, miehestä, meidän molempien suvusta. Se tuntuisi turvallisemmalta ja lapsi kuuluisi joukkoon. En ole varma, haluanko lapsia ollenkaan, mutta jos haluan niin ehdottomasti biologisen. Jos en biologista lasta voi saada, niin mieluummin olen kokonaan ilman. Varmasti itsekästä, mutta kukaan ei oikeasti hanki lasta muista kuin itsekkäistä syistä. 

[/quote]

Minä olen päättänyt elää ilman lasta, jos adoptio ei onnistu. En halua tuoda maailmaan lisää ihmisiä vaan täysin epäitsekkäistä syistä vain olla olemassa sille lapselle, jolla on tarve kaltaiselleni vanhemmalle. Adoptio lähtee aina siitä, että lapsi löytää vanhemmat, ei toisinpäin.

En minä ainakaan kokenut tarvetta biologisiin lapsiin. Rakastan adoptiolapsiani.

Moni adoptio asia vaikeutuu siinävaiheessa kun lapsi sairastuu vakavasti. Suomesta ei välttämättä löydy lapselle edes sopivaa verta siirrettäväksi tai jos löytyy niin sitä voi olla 1-2 pussia niin ettei se: a) riitä b) ehdi ajoissa paikalle. On paljon vaaratekijöitä joita ei "tavallinen tallaaja" tule ajatelleeksi kun ei ole tarvittavaa koulutusta. Ottakaa huomioon että on olemassa muitakin veriryhmätekijöitä kuin tavalliset A,B, AB, O ja rh+/rh-.

Tämä oli taas ssarjassa idioottimaisia aloituksia. Adoptio on todella iso asia kaikille sen osapuolille, eikä mikään helppo juttu. Adoptio on lapselle menetys, omien juurten menetys, eläminen kaksien vanhempien lapsena, kansainvälisessä adoptiossa peräti eri puolilla maailmaa kuin mitä oma etninen identiteetti on ja lapsi siksi usein kohtaa rasismia tällaisessa persujen luvatussa maassa. Adoptio ei tosiaankaan ole mikään läpihuutojuttu, vaan siihen liittyy paljon vaikeitakin tunteita ja kokemuksia. 

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 10:51"]

Adoptiolapset ei ole lainatavaraa.

[/quote]   Eivät ole, POINTTINI olikin että nuo mitä ehdotin olisi helpommin toteutettavissa kuin adoptio! Ja jos sulle ei kelpaa lainta ees tuollaisia vähäarvoisia asioita niin miten et ymmärrä sitten sitä, että joku haluaa ihan oman biologisen lapsen joka toki on tärkeämpi asia kuin jokin huonekalu!

Raskaus pienentää riskiä sairastua rintasyöpään myöhemmin.

Myös se adoptiolapsi on ihan oma. Enkä tajua pointtiasi. Sekä Veäjältä että Kiinasta on helppo hommata tavaraa. Miten se tähän liittyy???

Ihmiset on niin itsekkäitä. Ihmiskunta on paisunut niin paljon, että kulutamme tällä hetkellä neljän maapallon verran luonnonvaroja. Jokainen meistä suomalaisistakin kuluttaa aivan kohtuuttomasti JOKA PÄIVÄ. Yksi uusi lapsi on ekologisesti aika kestämätöntä.

Ja sääli katulapsia ympäri maailman. :( Myös sellaisissa maissa, joissa ihmiset näyttävät jotakuinkin suomalaisilta (esim. Ukraina), eli kiusaamista ja selittelyjä ei ainakaan ulkonäön puolesta tulisi.

Koska adoptio on niin vaikeaa. Olisin harkinnut, jos saisi suomalaisen (tai edes pohjoismaisen) vauvan. Mutta kulttuuriset erot, usean vuoden odottelut, epävarmuus ja jo suht isot adoptiossa tarjottavat lapset muuttivat mieleni. Onhan se helpompaa vaan tehdä itse, jos vaan onnistuu. Joutui sitä omaakin tosin odottamaan pari vuotta, kun tärppäsi vasta vuoden yrityksen jälkeen. Mutta onpahan omassa kulttuurissaan ja pieni tullessaan. Yksi lapsi riittää hyvin. En jaksaisi raskausaikaa uudestaan.