Kokemuksia osa-aikatyöstä ja ns. "nollasopimuksista"?

up

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:19"]

Ap vastaa 26:lle: en osaa ottaa kantaa siihen, tulisiko nollatyösopimus hylätä tyystin. Onhan tämä sopimusmalli varmasti omialtainen esimerkiksi opiskelevalle, lisäansiota havittelevalle tai muussa sellaisessa elämäntilanteessa, että se ei ole se ainoa tulonlähde. Minusta on vain erittäin ongelmallista - ja nimenomaan työntekijälle - ottaa vastaan nollasopimus ainoana tulonlähdemahdollisuutena. Esimerkiksi linkittämässäni artikkelissa ongelmia tuli työntekijälle siinä, että hän työskenteli työtuntien puutteessa toiselle yritykselle. Ongelmakohdat: elämän ennustamattomuus, jatkuva hälytystilassa oleminen ja erityisesti työn kalleus. Muutaman tunnin vuoksi voi tulla oikeasti kalliiksi matkustaa satunnaisesti töihin. Sama ongelma osa-aikatöissä: jos osa-aikatyö on kauempana, pelkkä matkustaminen töihin voi kahmaista palkasta karhunosan. 

Minä taas näen tässä taloustilanteessa sen, että yrityksillä on paljon työnhakijoita työpaikkaa kohden. Työnhakijat taistelevat työpaikoista ja yrittävät ylittää ne sadat muut ansioillaan, joten miksi yritys valitsisi juuri sen työntekijän, joka ei tyydy osa-aikatöihin tai nollasopimukseen? Yhden vaatiessa parempaa työsopimusta siirrytään seuraavaan, joka mahdollisesti suostuu huonoonkin työsopimukseen. En näe nollasopimusten ylläpitämistä mahdollisuutena talouden kohentamiseen, vaan lähinnä porsaanreikänä saada mahdollisimman edullinen työntekijä. 

En rehellisesti ole niin isänmaallinen, että suostuisin yksilönä täysin omalta kannaltani haitallisiin sopimuksiin vain siksi, että ehkä joskus taloustilanne paranisi yhteiskunnassa. Minun kun pitää elää ihan konkreettisesti, ei pelkällä hyvällä filosofialla. Olen myös valitettavasti huomannut, että nämä ongelmalliset ja väliaikaisiksi tarkoitetut kuviot tapaavat jämähtää. Nollasopimuksenkin tuli alun perin olla vain marginaalinen, mutta se on laajentunut melko vakituiseksi käytännöksi etenkin vuokrafirmoilla. En usko, että käytännöstä luovuttaisiin, vaikka talous kohenisikin. Miksi yritykset luopuisivat tästä omalta kannaltaan edullisesta sopimusmallista hyvänäkään kautena? Voitto on aina voittoa.

[/quote]

26 ap:lle: Minun mielestäni työttömyysturvalainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, ettei nollasopimuksen olemassaolo, siitä kieltäytyminen tai sen irtisanominen vaikuttaisi työttömyysturvaan mikäli on osoittaa, että työtä on ollut vaikkapa viimeisen kahden kuukauden aikana vähemmän kuin työntekijä on toivonut. Tällöin työnantajilla säilyisi tarvittu joustavuus mutta hyväksikäytön riski pienenisi.

Toinen kappaleesi: viittaat koko ajan tämän hetken tilanteeseen - juuri nyt tilanne on paska,  koska työmarkkinat eivät vedä, mutta ei tilanne parane nollatyösopimuksia kieltämällä, mitä demarit ajavat. Idea on juurikin se, että hyvissä työmarkkinoissa ei nollatyösopimuksia käytännössä kannata pitää, koska hyvät työntekijät eivät sellaisiin jää vaan vaihtavat paikkaa. Huonoille työntekijöille taas ei kannata tarjotakaan hyvää työsopimusta, vaan huono. Hyvä, motivoitunut työntekijä tuottaa enemmän kuin huono, tästä tuskin olemme eri mieltä? Siksi yritysten kannattaa palkita niitä hyviä työntekijöitä paremmilla ehdoilla. Sinun maailmassasi kamppaillaan kaikki samoista rippeistä ikuisuuteen ja ainoastaan kieltämällä ikävät asiat ne katoaisivat. Ei toimi. Tilalle tulee vielä ikävämpiä, tässä tapauksessa kasvanut työttömyys.

Nollatyösopimusten olemassaolo ei yksistään paranna huonoa taloustilannetta, tietenkään. Tarvitaan paljon paljon muitakin toimenpiteitä. Mutta niiden kieltäminen taas huonontaa tilannetta entisestään ja mielestäni Suomessa on jo tarpeeksi työttömiä ilman tällaista lyhytnäköistä populismia.

Ap vastaa 26:lle: huomauttaisin tässä vaiheessa, että en katso tätä "demari"lasien läpi. Tämä on monelle työntekijälle ongelma, oli puoluekanta mikä hyvänsä. En halua tästä puolueiden välistä sotaa vaan työntekijöiden kertomia kokemuksia siitä, miten osa-aikatyö ja nollasopimukset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä.

Olen samaa mieltä, että nollasopimuksen pitäisi ehdottomasti olla työntekijälähtöistä, eikä sellaisesta kieltäytyminen saisi tuottaa esim. karenssin uhkaa. Toki haluaisin vielä kuulla kokemuksia, onko ketään työkkäri velvoittanut erittäin pieniin osa-aikaisuuksiin tai nollasopimuksiin, ja onko tästä tullut ongelmia. 

Hyvä työntekijä tuottaa enemmän kuin huono, mutta kuinka moni firma tuntuu sen unohtaneen! Puhumme ihannefirmoista, mutta meidän työntekijöiden ja hakijoiden hakukenttään lukeutuu myös mieletön määrä firmoja, joiden toimintatavat eivät ihanteeseen yllä. Ja niilläkin firmoilla on työnhakijansa, joskin varmasti vaihtuvuus on suurta. Se on lyhytnäköistä eikä se varmasti pidä firmaa kauan pystyssä, mutta silti niitä firmoja on tällä nimenomaisellakin hetkellä. Ja siitä kärsimme me, jotka haemme niihin firmoihin joko tietämättämme, optimistisin asentein tai vaikkapa työkkärin ohjaamana. 

En ole puhunut sopimusmallin kieltämisestä, mutta sitä tulisi ehdottomasti säätää enemmän työntekijäystävälliseksi ja tiivistettynä siksi, että siinä työntekijä sitoutuu työnantajaansa pahimmillaan täysin, vaikka ei saisi töitä tunnin tuntia.

Musta tuntuu, että nollatyösoppareilla on ainoastaan sen takia huono maine, että toisaalta työntekijät, toisaalta työnantajat ei tunne täysin sen merkitystä. Jos tarkkoja ollaan, niin sellaista ei juridisesti voi ollakaan kuin nollatyösopimus, sillä työsopparissa on määriteltävä tuntityöaika. Ellei ole määritelty, kyse on ehdoista, joita sovelletaan aina, kun erikseen (suullisesti) sovitaan työsuhteen pätkästä. Eli puitesopimuksesta, ei työsopimuksesta.

Tällainen nollasopimus on ihan tasapainoinen, koska se ei voi velvoittaa työntekijää ottamaan vastaan tiettyä työsuhdepätkää. Kustakin työvuorosta tai pidemmästä työsuhteen pätkästä on aina erikseen sovittava ja työntekijä voi siitä kieltäytyä, jos se ei hänelle sovi. Työnantaja ei voi nollasopparilaista määrätä töihin, ja siinä mielessä nollasopparilainen ei myöskään tuo tarvittavaa joustoa työpaikalle samalla varmuudella kuin osa-aikaiset työntekijät.

Mä olin opiskelujen jälkeen (viisi vuotta sitten) 7h/viikko sopimuksella yhdessä rautakaupassa töissä. Haastattelussa sanottiin tunteja olevan kyllä niin paljon kuin vain haluaa tehdä, ja niin se olikin. :D 35-45 h/viikko sai helposti tehdä töitä, mikäli halusi.

Täällä 0h/ ekstra, olen opiskelija. Koen tämän työsopparin olevan paras mahdollinen, koska nollatuntilaisena myöskään minulla ei ole velvollisuutta ottaa tarjottua vuoroa vastaan. Saan onneksi vuoroni aina pitkälle etukäteen, ja aina niin, että kysytään käykö tämä ja tämä päivä - yleensä laitan itse listan päivistä milloin voin olla töissä.

Rahanmäärä vaihtelee 200-1400€ välillä, mutta se on minulle ok. Ainoana rahanlähteenä (saan itse opintotukea) tilanne olisi ikävä.

Minulla nollasoppari vuokratyöfirmassa. Opiskelen, joten toimii erittäin hyvin. Saan valita mille päiville minulle saa laittaa vuoroja, eli erittäin joustavaa. Lomalle mentäessä tai jos muuten kiirus niin ei tartte selitellä, laittaa vaan järjestelmään, että on varattu. Vuoroja saan muutaman tai yhden viikossa, mikä on sopiva määrä.

Huonoina puolina on se, että esim. kesäisin ei vuoroja aina ole. Oma moka osittain, sillä minulle tarjottiin kesäksi vakkarikesätyöpaikkaa yhdessä myymälässä, mutta vietin kuukauden reissaten, eli 3 kk sitoutuminen ei onnistunut. Vuokratyöntekijöiden tarve muuttuu, en usko tammikuussa saavani paljoa vuoroja vaikka koulua ei ole.

Haiskahtaa siltä että kohta on vauvalaisten kokemuksia iltapaskalehdessä.

Kai toimittaja tietää, että jsn:n eettisen ohjeistuksen mukaan sinun tulisi kertoa olevasi toimittaja? Tosin eipä iltapäivälehdet ole ennenkään olleet kiinnostuneet hyvästä lehtitavasta. http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/

Kaksi kertaa olen ollut nollasopparilla duunissa.

Ensimmäinen oli tätä kusetusta, missä töitä olo täysin randomisti ja liian vähän, että olisi mitenkään realistisesti tullut toimeen. Tajusinkin tämän heti ja jatkoin työnhakua, kolme kuukautta jouduin kuitenkin kestämään tätä kusetusta, ennen kuin löysin uuden työpaikan. Siellä oli järkyttävä vaihtuvuus ja järkyttävän huono ilmapiiri, en koskaan tajunnutkaan että miten se bisnes pysyi edes pystyssä.

Toinen olikin sitten tosi jees. Töitä oli niin paljon kuin halusi tehdä. Teinkin 20-60 tuntista työviikkoa ihan fiiiksen mukaan. Kaksi vuotta olinkin tuntityöläisenä tässä hommassa. Otin kuitenkin tietyn varmuuden vuoksi vastaan vuoden määräaikaisen sopparin ja tämän jälkeen vakipestin. Tässä työpaikassa olin yhteensä seitsemän vuotta.

Jos joutuu tollaseen kusetusduuniin, niin todella aktiivista hakua vaan päälle, että löytää parempaa.

Olin sellaisella töissä nuorempana, en kaupassa mutta myyntityötä kuitenkin. Pulju ja sen päällikkö oli ihan perseestä muutenkin, mutta siinä vaiheessa kun sain kirjallisen varoituksen kun en suostunut töihin perjantai-iltana vartin varoitusajalla, otin loparit.

41 lisää vielä: tuolla oli siis kaikki työntekijät nollasopparilla. Varoituksen saivat kaikki, kun yllättäen aika monella oli jo menoa siihen aikaan vapaaperjantaista ja myymäläpäälliköllä keitti yli kun joutui itse töihin.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 13:18"]Kaksi kertaa olen ollut nollasopparilla duunissa.

Ensimmäinen oli tätä kusetusta, missä töitä olo täysin randomisti ja liian vähän, että olisi mitenkään realistisesti tullut toimeen. Tajusinkin tämän heti ja jatkoin työnhakua, kolme kuukautta jouduin kuitenkin kestämään tätä kusetusta, ennen kuin löysin uuden työpaikan. Siellä oli järkyttävä vaihtuvuus ja järkyttävän huono ilmapiiri, en koskaan tajunnutkaan että miten se bisnes pysyi edes pystyssä.

Toinen olikin sitten tosi jees. Töitä oli niin paljon kuin halusi tehdä. Teinkin 20-60 tuntista työviikkoa ihan fiiiksen mukaan. Kaksi vuotta olinkin tuntityöläisenä tässä hommassa. Otin kuitenkin tietyn varmuuden vuoksi vastaan vuoden määräaikaisen sopparin ja tämän jälkeen vakipestin. Tässä työpaikassa olin yhteensä seitsemän vuotta.

Jos joutuu tollaseen kusetusduuniin, niin todella aktiivista hakua vaan päälle, että löytää parempaa.

[/quote]

Tossa ekassa mestassa yrittivät vielä lähtiessäkin kusettaa, että mulla olis kuukauden irtisanoitumisaika. Tämä jo nauratti lähinnä. Ihmeellistä kyllä, että sentään työtodistuksen sain ilman taistelua.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 12:44"]

Haiskahtaa siltä että kohta on vauvalaisten kokemuksia iltapaskalehdessä.

[/quote]

Tuskin on, nämä kokemukset on kokonaisuudessaan liian myönteisiä. Ei saa toimittaja "pieni ihminen kertoo sorrostaan"-fiboja näistä. Paitsi että sitten varmaan vaan kirjoittaa omat mielipiteensä "anonyymeinä lukijan kertomina".

Ohan tässä negatiivisiakin kokemuksia listattu.

Kokemuksia on, eikä erityisen hyviä. Työnantajalla liian iso houkutus yleensä johtaa harhaan ja lupailla liikoja. Yhteen paikkaan rekrytoitiin lisää työntekijöitä, kun odotettiin isoa keikkaa. Muun muassa minä tulin uutena mukaan. Sopimusta tehtäessä hoettiin, että töitä on sitten niin paljon kuin vain jaksaa tehdä. Tämä oli huhtikuussa. Toukokuussa sain tehdä muutaman tunnin harjoittelumielessä. Siinä kaikki. Kesäkuun alussa tuli viesti, että sori, eipä tullut kesäksi hommia. Tuli sitten oppirahat maksettua, sillä en ollut tuolloin hakenut muuta kesätyöpaikkaa. Töitähän piti olla enemmän kuin tarpeeksi. Syyskuun puolivälissä tuli sitten seuraavat kutsut tuonne töihin.

Toinen tapaus. Määräaikaisuus yhdessä kokonaan toisessa työpaikassa lopuillaan. Loppua kohden oli puhuttu koko ajan enemmän siitä, miten jatkan samassa paikassa ja teen sen ja tämän projektin. Viimeisenä päivänä sanottiin sitten, että itse asiassa vain toinen kanssani samassa asemassa oleva työntekijä voi jatkaa uudella määräaikaisuudella, ja toisen kanssa tehtäisiin tuntisopimus. Minä olin siis jälkimmäinen. Otin sopimuksen vastaan, kun muutakaan ei ollut tarjolla. Oli sovittu kuitenkin tarkasti, minkä projektin sitten tekisin tuntitöinä. Tunteja ei kuitenkaan työsopimuksen kattamalle ajalle kertynyt yhtään. Olivat varmaan tehneet sitten uusia laskelmia ja sanoivat tiedusteluihini aina, että "soittele parin viikon päästä uudestaan, silloin pitäisi olla asiat siinä pisteessä, että voi aloittaa".

En kyllä ymmärrä tätä EK:n yrittäjien jatkuvaa ulvontaa joustojen puutteesta. Tämän lisäksihän nykyään saa ilmaiseksikin 9-euron orjia töihin. Ilmeisesti pitäisi mennä sellaiseen systeemiin, että työntekijä maksaa siitä, että saa käydä töissä.

(Jos joutuu näihin kusetuspaskahommiin, niin ei siinä oikein voi mitenkään tapellakkaan vastaan mitenkään, ainoaksi vaihtoehdoksi jää työnhaku ja sitä kannattaakin harrastaa kunnes löytyy ihan oikea ja kunnollinen työpaikka).

Nollasopimuksia perustellaan tasavertaisuudella, että onhan sillä työntekijällä ihan yhtä suuri vapaus valita joustavasti työnantajansa. No niinpä varmaan on. Jos rupeat esittämään toiveita sopivista ajankohdista työlle, niin kyllä sinne seuraavaksi kutsutaan pitkästä jonosta joku mukautumisalttiimpi.

Ap tässä taas, ja ensimmäiseksi: en ole toimittaja! Olen nuori ja vastavalmistunut, ja tällä hetkellä olen työllistynyt aika lailla eri alalle kuin mikä koulutukseni on. Ja hakijana minä olen huomannut, että työnhakupalvelut ja työkkäri tarjoavat lähinnä osa-aikaisuuksia tai vuokrafirmojen nollasopimuksia, ja kokoaikatöitä on ollut näihin verrattuna äärimmäisen vähän. Mikäli keskustelunavaus vaikutti liian "viralliselta", puolustaudun sillä, että on helpompi vastata keskusteluihin, joissa on selkeästi ilmoitettu kysymys ilman kolmoispisteitä tai kirjoitettu aloituskenttään lähinnä kaksi tai kolme sanaa (tai vastaavasti elämänmittainen Raamattu).

Mikäli joku toimittaja työkseen selailee tämänkaltaisia keskustelupalstoja ja saa uutisaiheensa täältä, noudattakoon hän etiikkaa ammattikuntansa sääntöjen mukaisesti. Minä haluan onkia täältä tarinoita lähinnä omasta henkilökohtaisesta kiinnostuksestani.

Minulla on ollut 0-sopimus jo useamman vuoden. Töitä on vähän ja projektiluonteisesti. Hyvinä vuosina pystyin ansaitsemaan kuitenkin yli 2000€ vuodessa, tänä vuonna ansiot taisivat jäädä noin 300 euroon.

Minulle sopisi hyvin, jos saisin tehdä töitä edes 5 tuntia viikossa. Saisihan siitä jotain taskurahaa edes.