Lue keskustelun säännöt.
Milla kävi korottamassa eri aineiden arvosanoja yhteensä kahdeksan kertaa kunnes sai 6 laudaturia ja lääkispaikan
20.10.2021 |
Nykyään kun yo-arvosanoja saa korottaa loputtomasti, alkaa abeilla olla yhä vaikeampaa saada hyviä arvosanoja ensimmäisellä kerralla. Eikö tuosta tule loputon noidankehä?
Kommentit (61)
Ihan yhtälailla voi käydä pääsykokeissa vaikka 10 kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensikertalaisuus on silti se typerin ansa. Tuon korottelun aikana Milla olisi voinut opiskella jo vaikka kemiaa ja siirtyä sieltä lääkikseen, kun pääsee läpi. Olisi tuokin aika auttanut opinnoissa eikä mennyt hukkaan.
Pitkän matematiikan ällästä saa eniten pisteitä. Kaikki ei saa edes A:ta vaikka miten monta kertaa kirjoittaa.
Saako nykyään korottaa noin monta kertaa? Oletin tosiaan, että vain 2-3.
Huh, oma tyttäreni kävi korottamassa kerran ja pääsi sitten todistuksella sisään hammaslääkikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei herätä suurta luottamusta kykyihin omaksua lääketieteen opintojen sisältöä mikäli ei pärjää lääketieteellisen pääsykokeissa eikä niitä laudaturejakaan ole onnistunut kirjoittamaan kuin vasta kahdeksannella yrityskerralla.
Todistusvalinnan alkuperäinen tarkoitus tuskin on ollut se, että numeroita saa korottaa loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Saako nykyään korottaa noin monta kertaa? Oletin tosiaan, että vain 2-3.
Nykyään ei ole mitään rajaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua lääkärikseni ihmistä, joka ei ole sieltä terävimmästä päästä ja joutuu kahdeksan kertaa pyrkimään sisään. Kyse on hengestäni.
Ihan sama se on milloin sen tiedon on omaksunut. Peruskoulussa, lukiossa vai yliopistossa. Läpi et kuitenkaan pääse ennenkun olet tiedon omaksunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli lääkiksessä kunnon pääsykoe. Kun sen läpäisi riittävän hyvin, niin saattoi olla kohtalaisen varma, että älli ja takapuoli riittää omaksumaan myös itse lääketieteen opit. Pitkää matematiikkaa ei muuten monikaan lääkäri tarvitse yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
En halua lääkärikseni ihmistä, joka ei ole sieltä terävimmästä päästä ja joutuu kahdeksan kertaa pyrkimään sisään. Kyse on hengestäni.
Lääkäreitäkin on erilaisia ja eri tasoisia. Miksei tuo Milla voisi ihan hyvin olla vaikka siellä terveyskeskuksessa määräämässä Buranaa ja saikkua? Joku aivokirurgi on sitten jo vähän eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua lääkärikseni ihmistä, joka ei ole sieltä terävimmästä päästä ja joutuu kahdeksan kertaa pyrkimään sisään. Kyse on hengestäni.
Kysytkö todella sinua hoitavalta lääkäriltä, että monennella kerralla se pääsi sisään? Jotkut on hakenu jopa 21 kertaa ennen pääsyä. Ja tämä ihan "vanhoina hyvinä aikoina".
Entäs ulkomailla opiskelleet, jotka eivät päässeet suomessa lääkikseen ? (tai hui, eivät suomessa edes hakeneet!)
Ensimmäisellä kirjoituskerralla on edelleen mahdollista saada hyviä arvosanoja. Pisterajat määritellään tutkintoa suorittavien mukaan. Korottajien arvosanat sitten johdetaan näistä pisterajoista, eli korottajien hyvät arvosanat eivät ole pois kirjoittajilta.
-Korottaja minäkin, harrastusmielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääketieteelliseen kuuluisi valita ne fiksuimmat.
Yo-koe taas on kypsyyskoe monella tavalla ja kuka tahansa keskinkertainen 23-vuotias on etulyöntiasemassa lahjakkaisiin nuoriin 18-vuotiaisiin nähden kirjoituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus on silti se typerin ansa. Tuon korottelun aikana Milla olisi voinut opiskella jo vaikka kemiaa ja siirtyä sieltä lääkikseen, kun pääsee läpi. Olisi tuokin aika auttanut opinnoissa eikä mennyt hukkaan.
Eiköhän se alkuperäinen idea ole, että jo lukioajan saa tehokkaasti hyödynnettyä kun ylioppilaskirjoituksissa kerralla menestymällä saa suoraan mahdollisuuden siirtyä jatkamaan opintojaan yliopistoon.
Todistusvalinnasta menee täysin idea kun numeroita voi korottaa loputtomiin ja siihen kulutetaan vuosikausia.
Montakohan vuotta menee valmistumiseen, jos hakemiseen menee noin kauan?
Ja jos kaikki tentit pitää uusia 8 kertaa yliopistossa?
tuosta tulee varmaan hyvä lääkäri. 8 potilasta kun yrittää hoitaa, niin yksi jopa onnistuu
Onneksi lääkäreitten pitää myös suorittaa ne opinnot, vaikka sisäänpääsyyn olis mennyt 8 vuotta
Kylläpä palstalaisia nyt kismittää, kun uusija pääsi sisään lääkikseen. Jos kyseessä olisi ollut tämän vuoden abi, puhuttaisiin hikipingosta kympin tytöstä tai asperger-piirteisestä pojasta joka ei kuitenkaan osaa kohdata potilasta puutteellisella elämänkokemuksellaan.
Ja lääkärin palkka tietysti olisi liian hyvä kaikille heille.
Kyllä tulee. Typerä uudistus, joka ei suinkaan vähennä lukiolaisten suorituspaineita, vaikka se ikään kuin oli tarkoituksena.