Te, joille ruoka ei maistu. Miltä se tuntuu?

Höpöniltä

Voi mennä jopa viikko. Usein pyörtymisen jölkeen tajuan syödä.

Itse yleensä rakastan ruokaa mutta nyt kun olen raskaana niin inhoan syömistä. Ei jaksaisi kokoajan miettiä kun syödä pitäisi niin usein. Ja mikään ei maistu hyvälle.
Onhan se inhottavaa kun joutuu oksennus kurkussa syömään mutta hyvän asian puolesta!

Rakastan niitä kausia jolloin mun ei tee mieli syödä. Inhottava tunne sinänsä mutta jossai määrin palkitsevaa kun en ainakaan liho. Tuntuu vaan tyhjältä ja turhalta syödä, tulee ns. ei kiinnosta -olo ruokaa kohtaan ja sellanen vastenmielinen olo. Ruoka ei maistu miltään tai kuvottaa.

No ei kovin kivalta kun jatkuu kuukausitolkulla.. menee kuusi tuntia helposti syömättä jonka jälkeen tulee nälkä tai heikotus. Ja vaikka tulee nälkä ei oikein intoa syödä, näläntunnekkin menee ohi jos ei tule syötyä.. Koska hyväkään ruoka ei oikein aiheuta hyvänolon tunnetta niin ei ole väliä mitä syö vai syökö ollenkaan.. Ihanaa olisi oikeasti nauttia ruuasta.

Minulla oli sairauden takia ruokahaluttomuutta noin puolen vuoden ajan, muuten tilanne on sama kuin ap:lla ja joudun taistelemaan joka päivä, etten lihoisi. Ruokahaluttomuus tuntui siltä kuin nro 4 jo kertoi: ajatus ruoasta oksetti tai ruoka maistui sahajauholta. Järjellä ajatellen tiesin, että pitäisi välillä syödä jotain, mutta sopivan ruoan löytäminen oli työn takana. Lihaa - ei yök, kalaa - ajatuskin oksettaa, kananmunaa - äh, se on pahaa, banaania - ei, vasta eilen söin banaanin, en kestä sitä taas, ja niin edelleen.

Sillonku olin ahdistunu/masentunu en vaan saanu syötyy en tuntenu nälkää...paino tippus . Sit ku aloin voimaan paremmin ruokakin alko maistuu niinku elämäkin

Kaikki ruoka tuntuu ajatuksenakin kuin joltain puurolta, ei maistu miltään ja kaiken tekstuurikin on jollain tapaa oksettavaa. Siis jo se että laittaa jotain suuhun saa aikaan sellasen oksennusrefleksin kun tuntuu inhottavalta. Syön lähinnä elääkseni ja se saattaa unohtua pitkäksin aikaa, huomaan vasta kun maha huutaa ja olo on heikko. roskaruokaa syön aika paljon koska esim. ranskalaiset ei ole ihan niin inhottavia maultaan ja suutuntumaltaan :/ bmi on 16,5, kaikki sanoo että on kateellisia siitä etten ahmi mutta on tää inhottavaa ja näytän ihan luikulta ja aliravitulta (mitä olenkin).

Ei vaan tule sitä näläntunnetta. Joskus joutuu väkisellä syömään jotain. Pakastin on täynnä ruokia, jotka olis muuten menneet huonoksi. Mulla näläntunteen vei lääkitys (sivuvaikutuksena). 

Ei vain saa nieltyä, tökkii. Ei tee mieli ruokaa. Ruokahaluttomuus on oikeasti ikävä vaiva joten saa olla iloinen jos ruoka maistuu. Terveen merkki.

Muistan syödä kyllä, kun mulle tulee tosi huono olo, kun verensokerit laskee liian alas.

Mutta ruokahalua ei ole. Esim. saatan puoliväkisin syödä palan leipää, mutta pahimmillaan puolet jää syömättä. Ei vaan mene alas. Ruuan ajatteleminenkin saattaa tehdä vastenmielisen olon. Varmuuden vuoksi mulla on aina jotain sokeripitoista jugurttia tai vanukasta, se menee alas jos ei muu. Samoin nappaan kourallisen pähkinöitä tai sitten syön hedelmän. Ne yleensä menevät alas.

Äsken söin päärynämaustettua viiliä, se on aika hyvä aamulla.

Pitää syödä vähän, mutta usein, ettei keikahda heikotuksesta.

Raskaana tuntuu ettei kertakaikkiaan vaan tee mieli mitään. Kaikki vaikuttaa mauttomalta ja vatsa tuntuu täydeltä.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 06:38"]Ei vaan tule sitä näläntunnetta. Joskus joutuu väkisellä syömään jotain. Pakastin on täynnä ruokia, jotka olis muuten menneet huonoksi. Mulla näläntunteen vei lääkitys (sivuvaikutuksena). 
[/quote]

Tää mullakin... pakasteessa on ruokaa jemmassa, ja jääkaapista joutuu usein viemään roskiin pilaantunutta ja vanhaksi mennyttä ruokaa. se tuntuu pahalta, haaskuulta, tuhlaukselta, luonnonkin vuoksi. :(

Minulla ruokahalun vie depressio. Syksyn aikana posket painuneet kuopalle, kohta näytän varmaan keskitysleirivangilta.

Kaikki maistuu pahvilta. Joskus ainut mikä menee alas on tuoremehu.