Kuinka usein/harvoin otat yhteyttä nuoreen aikuiseen lapsesi joka muuttanut kotoa pois?

Noin kerran viikossa otan yhteyttä, jos pojasta ei kuulu mitään. Kun muutti pois kotoa niin oli vielä murrosiän kapinaa enkä todellakaan uskaltanut kysellä kuulumisia.

Kysyn joka kerta etukäteen, voinko soittaa? Joskus onnistuu, joskus ei onnistu. Tärkeintä on, että kuuntelen hänen toiveitaan ja kunnioitan hänen kykyään hoitaa itse asiansa. .

Vierailija kirjoitti:

Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja olin vuosia mukana pojan elämässä. Poika rakasti lennättää kirjavaa leijaansa ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa pojalla sujui hienosti, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa lähteä vaellukselle ja isona reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Vuosia kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alku ei tuonut iloa elämään, pojasta tuli hiljainen ja varautunut. Hän opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, mutta entinen, iloisempi poika oli kadonnut. Olimme huolissamme... Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön auttavan, kenties poika tarvitsisi vain maiseman vaihdosta. Poika pääsikin opiskelemaan poliittista historiaa, mutta palattuaan kesäksi kotiin ensimmäisen opiskelu vuoden jälkeen, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...

Mikä sinulla on diagnoosina? Meinaan vain, kun säännöllisesti tuon saman keksityn lätinän tänne laitat 🥱.

Ap

Laitan viestiä vain jos on asiaa. Lapset kyllä soittaa mulle lähes päivittäin.

Facebookissa juttelen tyttärien kanssa päivittäin. Harvoin soitellaan. Poikani ei soita ikinä eikä lähettele viestejä. Hyvissä väleissä silti ollaan. Olen sanonut, että kaksi kertaa vuodessa pitää soittaa, äitienpäivänä ja syntymäpäivänä ja näin tapahtuu.

Whatsapissa jutellaan vähintään joka kolmas päivä. Yleensä hän aloittaa, viimeksi minä.

Noitten vanhempien perheellisten kanssa viestitellään montakin kertaa viikossa.

Kun kuopus 19v muutti kotoa 7 vkoa sitten sanoi mennessään että älkää nyt jatkuvasti soitelko perään. No olen laittanut vain pari whatsapp viestiä viikossa ja vain asiaa. Eikös tämä soittele pari kertaa viikossa:) "No ei mul mitään erityistä, mitäs teette?" 😍