Alkoi kaduttamaan 3.lapsen hankinta

Mulle kävi ihan samoin, ja ahdistus kasvoi niin valtavaksi kun olin raskaana. Pahemmaksi vaan meni oma olo henkisesti päivä päivältä, rv 10 sitten varasin ajan aborttiin ja sain sen heti seuraavalle viikolle. Sitä en ole katunut hetkeäkään koskaan.

Eli etköhän sinä voi puhua vielä ihan hyvin kun välttämättä mitään peruuttamatonta ei ole ehtinyt tapahtua, jos minäkin uskalsin ja kehtasin kääntää kelkkani vaikka olin jo raskaana. Voin sanoa, että se ei mitään helppoa ollut enää siinä kohti, varsinkin kun mies oli aborttivastainen. Mutta kyllä siitä tilanteesta selvittiin. Nyt kierukka enkä tiedä haluanko ikinä enää kolmatta, ehkä sinunkin on parempi pitää miettimistauko vähintään.

Kerro ihmeessä miehelle. Ja aikalisän voi ottaa ehkäisyn muodossa kunnes ajatukset selviää. Kolmas lapsi antaa paljon mutta ottaa osansa voimavaroista. Oletko saanut selville mikä ajatuksessa kolmannesta lapsesta ahdistaa?

Eniten varmaan ahdistaa yövalvomiset, imetysmaratonit ja kaikki vauvavuoden haasteet. Meillä nyt niin ihanan helppoa jo tai helpottunut paljon. Matkustelu onnistuu, lapset voi laittaa yökylään, yöt nukutaan jne. Jotenki se vauvan tuoma kahle ahdistaa. En ole 100% varma, jaksanko sittenkään :(

Ap

Mikä ahdistaa? Mekin harkittiin kolmatta ehkä kaikista eniten, mutta oli ehkä paras päätös ikinä! Olen niin kiitollinen tästä kolmannesta lapsesta!

Mutta nythän tiedät jo, miten nopeasti tuo vaihe menee ohi! Minkä ikäinen olet? Voisitko ottaa vielä pienen aikalisän? Musta on ihanaa hoitaa nyt vauvaa, kun muut lapset jo isompia ja omatoimisia!

Hassua, että muutaman hassun (ehkä rankan) kuukauden takia jättäisit tekemättä. Aika yltiö itsekästä.

Jos yhtään tuntuu siltä että et halua. Niin älä tee! Ahdistut ja masennut vaan kun vauva syntyy, varsinkin jos saat "vaikean vauvan" mikä itkee koko ajan. 

Tai entä jos ylitää kokonaan tämän vauva ajan, ja adoptoi pienen taapero/leikki-ikäisen lapsen? Siis jos siltä tuntuu, että olisi kivaa jos olisi isompi perhe. Mutta vauva arki yms pelottaa. Maailmassa on monta pientä lasta, jotka odottaa että saisi oman kodin. Ei lapsen tarvitse olla biologinen lapsi. :)

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 20:56"]Hassua, että muutaman hassun (ehkä rankan) kuukauden takia jättäisit tekemättä. Aika yltiö itsekästä.

[/quote] kyllä se vaikuttaa ihan koko elämään! Ainakin itselläni. Isommat lapset oli jo koulussa ja isovanhemmat vanhoja eikä mistään apua saatavilla. Päin näköä pamahti se fakta, että yhtikäs mihinkään ei ole pääsyä enää miehen kanssa paitsi palkatun hoitajan hommaamalla seuraavaan 12 vuoteen. Äitini siis 68 vuotias, jaksaa kyllä koululaisia mutta vauvoja ei enää hoitoon ota eikä varmasti pientä lasta enää muutaman vuoden päästä kun on jo yli 70. Miehen vanhemmat asuu hirveän kaukana ja ovat myös vanhoja. Ainoa apu on mun äitini ollut ja hänkin käymässä niin iäkkääksi, ettei enää käy kuuloonkaan, että vauvan kanssa jaksaisi tai pikkuisten. Ystävillä omat lapset pienet, ikinä tähänkään asti ei ole lapsia ottaneet. En ole ap, vaan nro 2. Ja musta ei ollut omistautumaan sille kolmannelle kokonaan, nyt kun vielä edes joskus saadaan vapaailta miehen kanssa vielä.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 20:49"]

Eniten varmaan ahdistaa yövalvomiset, imetysmaratonit ja kaikki vauvavuoden haasteet. Meillä nyt niin ihanan helppoa jo tai helpottunut paljon. Matkustelu onnistuu, lapset voi laittaa yökylään, yöt nukutaan jne. Jotenki se vauvan tuoma kahle ahdistaa. En ole 100% varma, jaksanko sittenkään :( Ap

[/quote]

Eli sinä hoitaisit vauvan? Löytyikin syy siihen, miksi miehesi on niin innoissaan kolmatta lasta hankkimassa; joku muu (sinä) hoitaa. Ehdotapa että vaihdatte rooleja ja hän hoitaa vauvan. Sitten hän varmasti ymmärtää miksi et uutta lasta halua.

Me hankittiin kolmas. Itse vähän harkitsin että jaksetaanko, mies painosti. Sitten tulinkin raskaasti nopeasti. On ollut aika raskasta, tietyllä tavalla ihanaa, mutta on se vaan enemmän kuin ne yövalvomiset. Kolmelle lapselle pitää olla aikaakin. Ottakaa aikalisä ja harkitkaa.

toiset tekee mitä haluu, toiset mitä osaa

Koittakaa käyttää sitä ehkäisyä jos ette ole varma haluatteko lasta ettei pienet ihmislapset joudu murhatuiksi teidän itsekkäiden päähän pistojenne takia! Hävetkää!!

Kuulostaa tosi kivalta, kun teidän miehet painostaa hankkimaan lisää lapsia. Huhhuh.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 21:14"]Koittakaa käyttää sitä ehkäisyä jos ette ole varma haluatteko lasta ettei pienet ihmislapset joudu murhatuiksi teidän itsekkäiden päähän pistojenne takia! Hävetkää!!
[/quote] juu kiitos kyllä muistetaan, jos vertaat nyt Kuopion tapahtumiin.

Rv 11. Eli tällaisen tuo eräs tässä ketjussa vastannut abortoi pois :(

SIKIÖ Tämän viikon alussa alkio on kahdeksan viikon ikäinen, ja koska kaikki rakenteet ovat nyt muodostuneet, alkiovaihe päättyy. Alkiosta on kasvanut sikiö. Latinaksi sikiö, foetus, tarkoittaa pientä ja nuorta. Tämän pikkuisen ensisijainen tehtävä onkin nyt kasvaa ja kypsyä syntymään saakka. Sormet ja varpaat näkyvät nyt selkeästi ja käsivarret ja jalat ovat lähestulkoon oikeilla paikoillaan. Käsivarret ovat taipuneina kyynärpäistä ja ranteista ja ne ovat jo sen verran pitkät, että kädet yltävät koskettamaan toisiaan rinnan yli. Tästä eteenpäin kädet ja jalat kehittyvät hieman aikaisempaa hitaammin. Aivot, jotka muodostuvat nyt kahdesta suuresta puolikkaasta, alkavat hieman saadan sikiön liikkeitä hallintaansa. Sikiöllä on nännit ja pian se osaa pissata, kun munuaiset alkavat tuottaa virtsaa. Silmäluomet peittävät silmät lähes kokonaan ja nenänpää tulee näkyviin tällä viikolla. Kitalaki muodostuu ja ylähuulen kehitys päättyy. Ensimmäinen kunnollinen ihokerros peittää sikiön ja sen luinen ranka, alkaen ylävartalosta, muuttuu vähitellen rustosta luuksi.

Iltatähtihän oli niin ihana

vaikka lapsi olisi toivottu niin on normaalia tuntea alkuraskaudessa paniikkia, katumusta yms.