Miksi jotkut laulavat kirkossa virsiä muita paljon kuuluvammalla äänellä?
Siis siten, että yksi "sooloilee" todella kovalla äänellä ja muu seurakunta laulaa kiltisti kuorossa? Olisi kiinnostavaa tietää, miten se todella kovaääninen mieltää tilanteen vai huomaako itse edes.
Kommentit (47)
Joillakin on kantavampi lauluääni kuin toisilla. Tuo ainakin yksi syy. Ja joskus joku laulaa eri sävelkorkeudelta. Lisäksi esim. naisäänten joukossa voi miesääni kuulua kantavampana tai toistepäin. Lähipiirissä oli henkilö jolla oli kyllä musikaalisuutta ja hänellä oli aika kova puheääni. Myös lauluääni oli sellainen muusta porukasta erottuva. Ei "pelännyt" laulaa vaan kailotti menemään hyvässä ja pahassa.
Luoko samalla katseita päänsä päälle, kuin hakien katseellaan pyhimyksen sädekehää`?
Välillä luo katseensa maahan kuin nöyryyttä esittäen?
Tää ei liity kirkkoon, mutta koulun musiikintunteihin.
Mulle aina sanottiin "älä huuda!", "toi huutaa.", mutta ku mä en oo ikinä ollut laulaja-tyyppiä, ja koko muu luokka veti laulut aina ihan tosi hiljaa, ja se alko ärsyttääkin loppuvaiheessa, koska mulla meni hermot ns. Yksin laulamiseen. Tai ainakin tuntui siltä kun muut piipittivät ja itse koitit laulaa kunnolla.
Kirkossa kans kun jokainen piipittää, mutta ei laula selkeästi niin eihän se lauluaan silloin kauniilta kuulosta. Jos joku nyt loukkaantuu, niin anteeksi, mutta mun korvaan epäselvä laulu ei kuulosta kauniilta.
Ei sopeudu joukkoon. Ei tiedä mitä on harmonia.
Kun oikein kajauttaa ylistysvirren ilmoille niin itse jumala tipahtaa sohvaltaan ja jää laulajan nimi mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Tää ei liity kirkkoon, mutta koulun musiikintunteihin.
Mulle aina sanottiin "älä huuda!", "toi huutaa.", mutta ku mä en oo ikinä ollut laulaja-tyyppiä, ja koko muu luokka veti laulut aina ihan tosi hiljaa, ja se alko ärsyttääkin loppuvaiheessa, koska mulla meni hermot ns. Yksin laulamiseen. Tai ainakin tuntui siltä kun muut piipittivät ja itse koitit laulaa kunnolla.
Kirkossa kans kun jokainen piipittää, mutta ei laula selkeästi niin eihän se lauluaan silloin kauniilta kuulosta. Jos joku nyt loukkaantuu, niin anteeksi, mutta mun korvaan epäselvä laulu ei kuulosta kauniilta.
En tarkoita piipitystä, vaan muut esim. laulavat ihan kirkkaasti ja kauniisti ja joku laulaa silti paljon kovempaa "kailottaen" ja venyttää nuottia siten, että on aina viimeisenä äänessä säkeistön lopussakin.
Miksi toiset vain aukoo suutaan virren mukana eikä suusta kuulu pihaustakaan?
Elämän suuria mysteereitä.
Yksi ahkerasti kirkossa käyvä mies lukee usein "Isämeitää" ja muita eri tahdissa kuin pappi, kun yhteen ääneen rukoillaan. Olen sitä mieltä, että kannattaisi hänenkin noudattaa papin tahtia, muuten kuulostaa vähän sekavalta. Siitä huolimatta, että tällä miehellä on komea ja kantava ääni.
Minä olin kerran ristiäisissä, joissa kukaan ei laulanut virsiä. Juhlakalun äidin suku ei koskenutkaan virsikirjaan, ja lapsen isän sukulaiset tuijottivat virsikirjaa kuin eivät osaisi lukea.
Paikalla oli noin 40 vierasta.
Minä olin nuori aikuinen, ja kummastelin tätä vähän, koska minulla on taustaa seurakuntatoimminnasta lapsuudestani ja nuoruudestani, enkä silti ollut koskaan törmännyt vastaavaan varsinkaan kun paikalla on niinkin suuri joukko ihmisiä.
Minä lauloin kanttorin mukana yksin. Jotkut vilkuilivat, mutta minua ei haitannut. En mitenkään jollottanut, mutta ihan kuuluvasti lauloin kuitenkin.
Joku tuntematon tuli sanomaan tilaisuuden jälkeen, että ”sinä lauloit kuin enkeli!”
Siitä jäi hyvä mieli. Olen jatkanut ääneen laulamista tuon jälkeenkin, vaikka muutoin olisi hiljaista.
Heillä on koulutettu ääni. Ei silloin voi piipittää.
Ei Jeesus (!?)! Ihanaa kuulua suomalaiseen evankelisluterilaiseen kirkkoon, jossa laulaakin saa näköjään vain mumisemalla. Katsokaa joskus vaikka babtistikuoro Mississippi Mass Choirin esitys, jossa on iloa ja voimaa. Siinä teille kirkkolaulua. Ja vastaus kysymykseen: hän laulaa kovempaa, koska hänellä on kovempi lauluääni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi toiset vain aukoo suutaan virren mukana eikä suusta kuulu pihaustakaan?
Elämän suuria mysteereitä.
Nuottikorvan puute, käheä ääni, tai ei muista sanoja, virsikirja unohtunut.
Onhan näitä vaihtoehtoja:
Henkilö laulaa sydämensä kyllyydestä, ylistää sydämensä kyllyydestä ja/tai rukoilee sydämensä kyllyydestä.
Kanttori on pyytänyt jotakuta hyvää laulajaa laulamaan, koska muut eivät kehtaa laulaa ja kanttorista on mukavaa, ettei kanttori laula yksin.
Henkilö ei osaa käyttää ääntään hiljaa.
Henkilön puheäänikin on kova.
Henkilön kuulo on alentunut ja hän ei huomaa, että puhuu ja laulaa liian kovaa muiden mieleen.
Henkilö on dementoitunut ja luulee, että on oopperalaulaja.
Rippikoululaisilla on kilpailu siitä, kuka uskaltaa laulaa virsiä kovimmalla äänellä. Harvemmin on törmätty muuhun ryhmään, joka kilpailee tällä asialla.
Tällaisia on tullut vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Heillä on koulutettu ääni. Ei silloin voi piipittää.
Kellä heillä? Ai kaikilla kovaa laulavilla seurakuntalaisilla? Tuskin on.
Se on hyvä, että jotkut laulavat rohkeasti. Eihän siitä mitään tulisi, jos kaikki ynisisi.
Sydämeni läikähti, kun näin tämän aloituksen :D
Olen aina kiinnittänyt huomiota mummojen kimeän, naukuvaan laukuääneen, kun he veisaavat virsiä. Onko se lapsuudessa opetettu juttu vai mikä? Niin moni veisaa samalla tavalla. Itse matalaäänisenä ja musiikista mitään ymmärtämättömänä en pysty samaan, joten olen sitten se, joka aukoo vain suuta, jottei tärvele muiden kokemusta XD
Jos osaa käyttää ääntään, tuntuu tuskalliselta laulaa kuiskaten ja henkeään pidätellen. Tai jos on laulanut samoja lauluja joskus kuorossa tms, fraasien oikeat mitat, ei varmaan halua laulaa niitä tukahdetusti kirkkokansatyyliin. Jos kaikki laulaisivat samalla tavalla, kokonaisuus kuulostaisi kuorolaululta eikä yhteislaululta.
Minkä verran ihmiset nykyisin käyvät kirkossa?
Vierailija kirjoitti:
Jos osaa käyttää ääntään, tuntuu tuskalliselta laulaa kuiskaten ja henkeään pidätellen. Tai jos on laulanut samoja lauluja joskus kuorossa tms, fraasien oikeat mitat, ei varmaan halua laulaa niitä tukahdetusti kirkkokansatyyliin. Jos kaikki laulaisivat samalla tavalla, kokonaisuus kuulostaisi kuorolaululta eikä yhteislaululta.
Onks tää siis joku oikeesti sovittu ja kaikkien (paitsi mun) tietämä juttu, että suomalaisessa kirkossa saa laulaa vain pidätellen kirkkokansatyyliin?!
Hän eläytyy ja laulaa sydämensä pohjasta. Ei välitä, että asia pannaan merkille. Haluaa vain laulaa.