Lue keskustelun säännöt.
Miehen mielestä minun pitäisi hankkia elämä...
16.12.2014 |
Niin.. Olen vielä kotona 1.5 vuotiaan lapsemme kanssa ja mies käy töissä. Itse olen puolivuotta etsinyt aktiivisesti töitä, uutta opiskelupaikkaa en ole saanut. (Lisätäkseni työpaikan saantia).
Kotona siis ollaan ja ihmetellään lapsen kanssa. Käydään ulkona ja kotona leikitään. Ystäväni menetin jo raskaana ollessani/viimeistään synnytettyäni ja sukulaiset asuvat kaukana. Minulla ei ole enää kuin mies ja lapsi.
Mies 8-17.00 välillä töissä ja tämän lisäksi sopii menoja ilmoittamatta/sopimatta minun kanssani. Loppuilta menee sohvalla lempiohjelmien tai läppärin parissa. Ja ei saa häiritä,sillä herra haluaa omaa aikaa! Koskaan en siis voi odottaa että hoitaisi lasta sillä aikaa kun itse menen jonnekkin,esim. harrastuksiin. Miehen mielestä pitäisi minulla olla muutakin elämää kuin roikkua lapsessa kiinni mutta ei anna siihen mahdollisuutta. Jos ilmoitan meneväni esim. Tiistaina klo 18.00 uimaan,mies saattaa suostua. Mutta tulee aina joko myöhässä kotiin tai tulee jotakin muuta etten joko pääse ajoissa/ollenkaan!
Masentaa.. Lapsen kanssa kyllä toihuillaan ja eletään omaa elämää, olisihan se kiva tehdä välillä niitä omia juttuja. Tehdä töitä jotka kiinnostaa, käydä kivoissa harrastuksissa virkistämässä itseään, olla muuten vaan. Saada aikaa ja mahdollisuus tutustua ihmisiin,ilman että se lapsi tosiaan on aina siinä vierellä ja vie kaiken huomion.
Kommentit (4)
Mulla aika sama tilanne. Samanikäinen lapsikin. Mutta syy on itsessäni, kun näin pitkään olen ollut kotona, olen laiskistunut. Samalla kyllä ahdistaa, kun elämäni on olla taaperon palvelija ja siinä kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai teidän mielestä tuossa ap:n miehessä ei ole mitään vialla? Entä ap, olisiko elämä helpompaa ilman tuon miehen palvelemista?
Mies on mikä on, mutta ap:n elämä kuulostaa tappavan tylsältä. Hän tutkailee elämäänsä vain lapsen tai miehen kautta. Tuossa elämänvaiheessa (kotona pienen lapsen kanssa, ei töitä eikä opintoja), voisi ainakin laajentaa omaa horisonttiaan lukemalla hyvää kirjallisuutta, paneutua klassikoihin. Tai alkaa harrastaa kokkailua. Tai kuvataiteita (kirjastosta taidekirjoja, kotiin hyvät värikynät tai vesivärit ja kunnollista paperia). Valokuvaaminen. Tai opetella neulomaan tai tekemään kirjontatöitä.
On valtavasti asioita joita voi tehdä lapsen ja kodin hoitamisen lomassa. Kun lapsi nukkuu ja mies ryytyy koneellaan, voi pitää omat leffafestarit, paneutua vaikka Coenin veljesten tuotantoon ja pitää näkemästään leffapäiväkirjaa.
Lapsi ei lopeta naisen elämää. Tiedän sen varmasti, koska minulla on kolme.
Mitä sinä sitten haluat? Mikään ei olisi estänyt elämästä niin, että kuvio olisi esimerkiksi toisinpäin.