Olen luuserivanhempieni takia aina

pari vuotta jäljessä elämässä. Taistelin siihen asti, että täytin 18 ja pääsin vapaaksi. Minulla meni kuitenkin pari vuotta hankkia koulutus, auto, vaatteita ja rahaa. Ei sillä ole mitään väliä. Kaikilla muilla oli ne jo. Nyt olen vain luuseri, joka hankki kaikki muita jäljessä. Muilla on myös 18-vuotiaana ollut säästötili ja he ovat nyt sijoittaneet ja ostaneet oman asunnon. Joillakin on jo sijoitusautoja ja vara-autojakin. Minulla on ehkä pari sataa sijoitustilillä, yhdet merkkikengät ja pieneloktroniikkaa. Eli käytännössä ei mitään. En ole mitään heihin verrattuna. Jouluisin he kerääntyvät suvun kanssa yhteen jakamaan yltäkylläisyyttään keskenään, kun minä istun suihkun kaakelilattialla ja tuijotan viemäriä.