Lue keskustelun säännöt.
Epävakaa persoonallisuushäiriö - mistä johtuu, että kahdesta sisaruksesta toinen on epävakaa ja syrjäytynyt ja toinen menestyjä?
16.10.2021 |
Jos toisella sisaruksista on todettu epäkavaa persoonallisuushäiriö, miten se toinen sisaruksista, joka on onnellinen ja menestyy elämässään, on selvinnyt? Ja miksi?
”Terapiamallin [DKT] lähtökohtana olevan biososiaalinen teorian mukaan epävakaa persoonallisuus kehittyy, kun emotionaalisesti haavoittuva lapsi kasvaa ympäristössä, jossa hän ei opi herkkyytensä käsittelemiseen tarvittavia tunteiden säätelyn taitoja.”
Jos sisaruksilla on kahden vuoden ikäero ja ovat kasvaneet samassa ympäristössä, niin tarkoittaako tämä, että epävakaa olisi jotenkin emotionaalisesti haavoittuvampi? Ja herkempi? Eikä kestänyt ympäristön traumaattisia kokemuksia, kun taas toinen puski läpi niin kuin ei mitään?
Minun pitäisi aloittaa vuoden vaihteessa dialektinen käyttäytymisterapia, mutta koska kyseenalaistan koko terapiamallin perustan, en tiedä kannattaako.
Onko täällä epävakaita tai epävakaaseen persoonallisuushäiriöön perehtyneitä, jotka osaisivat kertoa, miksi toisen persoonallisuus kusahtaa ja toinen ”voittaa”?
Kommentit (58)
Sitä se tarkoittaa. Sinulla on biologinen ALTTIUS persoonallisuushäiriöön, ja ympäristö laukaisi sen. Sisarellasi ei ehkä tätä alttiutta ole. Ei me olla samasta puusta veistettyjä, vaikka verisukulaisia oltaisiinkin ja samassa kodissa kasvettuja.
- dkt:n käynyt epävakaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorin on lellipentu, joka tarvitsee aina vanhemmat tai miehen huolehtimaan asioistaan.
Kannattaa opiskella lisää periytyvyydestä ja käyttäytymisgenetiikasta, jos asia kiinnostaa.
Meitä on monta sisarusta perheestä, jossa isä oli alkoholisti. Olemme aika erilaisia sen suhteen, millaisia meistä kasvoi. On syrjäytynyttä ja menestyjää, absolutistia ja alkoholia liikaa käyttävää. Riippuu varmaan genetiikasta ja kenties osittain siitäkin, mihin kohtaan sisarussarjaa sattuu syntymään.
Epävakaa ei kestä yhtään kritiikkiä, pienestäkin asiasta voi mennä tunteisiin jonka seurauksena voi syntyä raivokohtaus tai henkinen lamaantuminen. Riippuen onko "äänekäs" tai "hiljainen" epävakaa personallisuushäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mielisairas, masentunut ja itsetuhoinen ja pikkusiskoni, joka on vuoden nuorempi niin on terve käy töissä on poikaystävä miljoona kaveria ja ystävää ja elämä laulaa perässä :)))) ja minä taas suunittelen i t s e m u r h a a n i.
Kuulostaa hurjalta. :( Mutta älä silti suunnittele pidemmälle, itsekin olen yrittänyt ja olen tyytyväinen, että yritykseksi jäi.
Elämä tuntuu välillä epäreilulta, mutta kannattaa sitä silti jatkaa, koska apuakin on tarjolla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sitä se tarkoittaa. Sinulla on biologinen ALTTIUS persoonallisuushäiriöön, ja ympäristö laukaisi sen. Sisarellasi ei ehkä tätä alttiutta ole. Ei me olla samasta puusta veistettyjä, vaikka verisukulaisia oltaisiinkin ja samassa kodissa kasvettuja.
- dkt:n käynyt epävakaa
Kiitos tästä selvennyksestä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorin on lellipentu, joka tarvitsee aina vanhemmat tai miehen huolehtimaan asioistaan.
Jos minuun viittaat, niin olen kylläkin esikoinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nuorin on lellipentu, joka tarvitsee aina vanhemmat tai miehen huolehtimaan asioistaan.
Olen eka kommentoija: niin sellainen se siskoni on... Mulle on koko lapsuuteni huudettu, uhkailtu, kiristetty, annettu luunäppejä, vedetty hiuksista, heitetty seinään, laitettu suuhun saippuua ja kotiarestia, mutta siskolleni ei ole edes koskaan huudettu. Olen koulu kiusattu henkisesti ja fyysisesti samalla, kun pikkusiskollani oli koko luokallinen kavereita ja poikaystäviä. Opiskeli hyvin on nyt töissä ja poikaystävä jonka kanssa muuttavat ommilleen, mutta minä mielisairaana käynyt pari kertaa mielisairaalassa ja laiminlyötynä unelmoin joka ilta, että kun menisin nukkumaan niin en enää koskaan heräisi ja lakkaisin olemasta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on neljä aikuista lasta, joista kahdella on epävakaa persoonallisuus ja kahdella ei. En osaa sanoa mistä tämä johtuu, mutta uskon sen johtuvan geeneistä. Nämä kaksi, joilla on epävakaa persoonallisuus, ovat pienestä asti olleet todella samanlaisia keskenään. Heillä on lähes täysin samat mielenkiinnon kohteetkin, molemmat ovat esimerkiksi valtavan kiinnostuneita Neuvostoliitosta ja tieteiskirjallisuudesta. Kaksi muuta lastani taas ovat aivan erilaisia, eikä heillä edes ole mitään erityisiä harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita.
Myös osalla lasteni serkuista on epävakaa persoonallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opiskella lisää periytyvyydestä ja käyttäytymisgenetiikasta, jos asia kiinnostaa.
Taidan tosiaan opiskella, kiitos vinkistä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monta sisarusta perheestä, jossa isä oli alkoholisti. Olemme aika erilaisia sen suhteen, millaisia meistä kasvoi. On syrjäytynyttä ja menestyjää, absolutistia ja alkoholia liikaa käyttävää. Riippuu varmaan genetiikasta ja kenties osittain siitäkin, mihin kohtaan sisarussarjaa sattuu syntymään.
Tosiaankin, riippuu varmasti todella monesta asiasta. Tajuan nyt, että olen ajatellut asiaa tosi mustavalkoisesti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorin on lellipentu, joka tarvitsee aina vanhemmat tai miehen huolehtimaan asioistaan.
Olen eka kommentoija: niin sellainen se siskoni on... Mulle on koko lapsuuteni huudettu, uhkailtu, kiristetty, annettu luunäppejä, vedetty hiuksista, heitetty seinään, laitettu suuhun saippuua ja kotiarestia, mutta siskolleni ei ole edes koskaan huudettu. Olen koulu kiusattu henkisesti ja fyysisesti samalla, kun pikkusiskollani oli koko luokallinen kavereita ja poikaystäviä. Opiskeli hyvin on nyt töissä ja poikaystävä jonka kanssa muuttavat ommilleen, mutta minä mielisairaana käynyt pari kertaa mielisairaalassa ja laiminlyötynä unelmoin joka ilta, että kun menisin nukkumaan niin en enää koskaan heräisi ja lakkaisin olemasta. :)
*osastolla* unohdin sanan, mutta sellainen se dissosiatiivinen muistinmenetys on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa ei kestä yhtään kritiikkiä, pienestäkin asiasta voi mennä tunteisiin jonka seurauksena voi syntyä raivokohtaus tai henkinen lamaantuminen. Riippuen onko "äänekäs" tai "hiljainen" epävakaa personallisuushäiriö.
Voi olla totta. Muunmuassa näitä lamaantumisen ja raivokohtausten vaihteluja olisi määrä DKT:ssa työstää.
Ap
Isosiskoni on epävakaa. Hänellä on ollut enemmän mahdollisuuksia elämässään melkeinpä kaikkeen. Kuitenkin häneltä jäi koulut käymättä ja ison osan aikuisuudesta on ollut työttömänä, toki työttömyys on aina muiden vika. Minä taas nuorempana jäin kaikesta vaille, mutta kävin koulut ja olen vakitöissä. Ettei aina kyse ole siitä että nuorempaa olisi jotenkin lellitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monta sisarusta perheestä, jossa isä oli alkoholisti. Olemme aika erilaisia sen suhteen, millaisia meistä kasvoi. On syrjäytynyttä ja menestyjää, absolutistia ja alkoholia liikaa käyttävää. Riippuu varmaan genetiikasta ja kenties osittain siitäkin, mihin kohtaan sisarussarjaa sattuu syntymään.
Tosiaankin, riippuu varmasti todella monesta asiasta. Tajuan nyt, että olen ajatellut asiaa tosi mustavalkoisesti.
Ap
No jos ajattelen esim. perheemme esikoista, hän syntyi perheeseen, jossa vanhemmat olivat nuoria, vanhemmilla oli vielä toiveita ja voimavaroja ja kodissa oli hiljaista (ainakin ajoittain). Kuopus syntyi perheeseen, jossa vanhemmat olivat jo lähestymässä keski-ikää, pettymyksiä oli paljon, lapsia oli monta, rahaa ei ollut ja perheessä vallitsi melkoinen hulina.
Vierailija kirjoitti:
Isosiskoni on epävakaa. Hänellä on ollut enemmän mahdollisuuksia elämässään melkeinpä kaikkeen. Kuitenkin häneltä jäi koulut käymättä ja ison osan aikuisuudesta on ollut työttömänä, toki työttömyys on aina muiden vika. Minä taas nuorempana jäin kaikesta vaille, mutta kävin koulut ja olen vakitöissä. Ettei aina kyse ole siitä että nuorempaa olisi jotenkin lellitty.
Millä perusteella hänellä oli enemmän mahdollisuuksia kuin sinulla?
Mikä on epävakaa ?? Jos käyt avioeroa valitetaan psykiatrille saat hullun paperit . Ei se ole epävakaa jos masentaa. Ei siis toi koko psykiatria on pakko lopettaa ne ei auta vaan pilaa elämät .
Koska se on persoonallisuushäiriö. Sen syntymistä tukee henkilön persoona ja persoonallisuus on yleensä geneettistä. Toinen on vain saanut ne suvun iloisen Sirpan geenit ja toinen myrkyn nielleen Marjan geenit. Kaikki on Marjan geeneillä varustetulle vaikeaa ja aina pielessä, kun Sirpa taas on eteenpäin menevä positiivinen selviytyjä. Kun Sirpalla ja Marjalla joku menee pieleen niin Marja velloo siinä vielä 20 vuodenkin päästä ja kiertää samaa ongelmaa. Sirpa on mennyt jo menojaan 20 vuotta sitten eikä edes muista koko juttua. Sirpa unohtaa mokat ja vääryydet nopeasti tai kehittää ratkaisun, Marja vaalii joka ikistä virhettään ja ongelmaansa ja rakenaa sille persoonansa.
Itse olen mielisairas, masentunut ja itsetuhoinen ja pikkusiskoni, joka on vuoden nuorempi niin on terve käy töissä on poikaystävä miljoona kaveria ja ystävää ja elämä laulaa perässä :)))) ja minä taas suunittelen i t s e m u r h a a n i.