Kun mikään ei huvita
En tiedä mitä tekisin elämälläni. Ei jotenkin huvita mikään, tekisi mieli vain maata sängyssä. Mistä saisin intoa ja motivaatiota tehdä jotain ja mitä se olisi?
Kommentit (13)
Vankilassa voisit pitää välivuoden ja miettiä mitä haluat tulevaisuudeltasi.
Vierailija kirjoitti:
Vankilassa voisit pitää välivuoden ja miettiä mitä haluat tulevaisuudeltasi.
Miksi vankilassa
Lue kirja ja kuuntele jotain voimistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vankilassa voisit pitää välivuoden ja miettiä mitä haluat tulevaisuudeltasi.
Miksi vankilassa
Sää sitten tuntea sitä ihanaa oloa kun pääsee pois.
Vierailija kirjoitti:
Lue kirja ja kuuntele jotain voimistavaa.
Yritetty jo useampi mutta sama tyhjä olo seuraa vaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vankilassa voisit pitää välivuoden ja miettiä mitä haluat tulevaisuudeltasi.
Miksi vankilassa
Jotkut ihmiset ovat saaneet siellä apua ongelmiinsa mutta ei kaikki. Lehdistä vaan lukenut. Kun siellä on lääkäreitä ja psykiatreja esim.
Perus syksy. Itse herään taas maaliskuussa tästä horroksesta ja rupean taas elämään.
Oletko masentunut? Onko olo tullut yhtäkkiä vai kestänyt jo kauan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko masentunut? Onko olo tullut yhtäkkiä vai kestänyt jo kauan.
Onhan tätä ollut jo vuosia enemmän tai vähemmän kausittain.
Tuttu tunne, ollut seuranani ainakin 5+v.
Silti vaan joka aamu nousen ja lähden töihin, koska velvollisuuden tunne niin suuri.
Lisäksi olisi sellainen ongelma, etten tiedä mitä haluaisin opiskella ja työkseni tehdä nämä viimeiset 20+v ennen eläkeikää, en nimittäin tällä alalla enää jaksaisi yhtään, en yhtään (varhaiskasvatus).
Jos ei ole pakko tehdä mitään niin miksi tekisi? Mä ainakin oon ihan nauttinut tästä korona ajasta kun ei tarvitse käydä missään, edes töissä, nähdä ketään, kylillä, matkustella yms. Voi nukkua pitkään, katsoa Netflix sarjoja, syödä epäterveellisemmin kun ei ole pakko pitää mitään ruoka aikoja tai käyttää lounasruokalaa....
Ylös, ulos ja lenkille! Kävelylenkki ulkoilmassa ihan tunnetusti piristää mieltä, saa raitista ilmaa ja aivot ajateltavaa kun katselee ympärilleen. Vaikeinta on se lähteminen, tiedän kyllä kokemuksesta. Mutta kun tekee päätöksen, että nyt mennään, niin äkkiä lenkistä tulee tapa ja sitä jopa rupeaa odottamaan että pääsee kävelylle : )
Up