Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihmeessä äitini haluaa vatvoa menneitä asioita? Puuttui aborttiin ja nuoruuden parisuhteeseen.
16.10.2021 |
Soittelimme ja vaihdettiin kuulumisia. Keskustelu jotenkin vaihtui yhtäkkiä siihen, että äiti alkoi puhumaan, että: " Tiedän, miten vaikeaa sinulla on ollut ja varmaan se mitä teit niin on vieläkin sinulle tosi kamalaa...
Se mieskin katsoi aina minua niin pahaan sävyyn. Se sattuu vieläkin."
Mietin, että hetkinen...
Puhuu näemmä abortista jonka tein kymmenen vuotta sitten. Kerroin, etten halua puhua tuosta koska niillä asioilla ei ole enää mitään merkitystä.
Alkoi siinä kertomaan, kuinka häntä sattui, kuinka hän ei voinut olla tukenani kun hänellä oli niin kovin vaikeaa. Siinä tarinoi kuinka minä olin niin hukassa ja dramatisoi mennyttä ja oli niin pahoillaan.
No tokasin vain, että ei nuo asiat paina enää ja olen nämä asiat käsitellyt. Lisäksi elämäni on mennyt ihan hyvin eteenpäin eikä ole tarve murehtia vuositolkulla asioita. Yritti vielä jotenkin saada minusta jotain suurempia tunteita irti mutta lähinnä tuin äitiäni tässä jutussa ja lopulta sanoin, että elämä jatkuu.
Kun ei pystynyt provosoimaan niin lopetti puhelun, että ok soitellaan! Se oli siinä.
Hämmentävää ja huokasin pitkään kun puhelu loppui.
Hän on alkoholisti ja rakastaa rypeä menneessä, draamailla ja vatvoa kaikkea.
En vieläkään tajua tuota ajatusta takana kun ei nuo keskustelut johda mihinkään eikä niissä ole mitään virkaa.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole kenellekkään kertonut, että päädyimme miehen kanssa yhteistuumin aborttiin. Vain me kaksi tiedämme.
Jos anoppi tietäisi, voi mikä show siitä alkaisi ja kestäisi vuosia. Hän kun on jaksanut vuosia ja vuosia jankata, milloin perheemme lisääntyy vielä. Meidän perhe on valmis.
Anoppi varmaan ottaisi niin nokkiinsa, että puhuisi päiväkahveilla jokaisen tutun kanssa selkämme takana asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Tuntee ehkä itse syyllisyyttä.
Miksi pitää kuitenkin draamailla. Kaikkea entistä vatvoo ja haukkuu isäänikin kun ei ole ollut hänen elämässä, josta itse otti eron.
Aina riitaa haastamassa ja suureleistä vuodatusta kun on liikaa ottanut. No joo...
Ehkä se on hänen tapansa käsitellä asioita.
Ap
Tuntemani alkoholistit on kaikki tuollaisia tunnerypijöitä. Kun omassa elämässä ei ole mitään muuta kuin kaljoittelu kuppilassa ja kotidokaaminen, niin elämään keksitään väkisin draamaa.
Sinuna pitäisin moiseen mahdollisimman vähän etäisyyttä. Jos alkaa taas mussuttaa tuollaisia, sano ihan suoraan, että asia ei koske sinua millään lailla, olisit enemmän huolissasi ja tuskissasi dokaamisestasi ja siitä, mitä alkoholismisi tekee läheisillesi.
Ok, tuo on aika tylyä, mutta samalla se on totta.
Mun äiti oli tuollainen, se aina kännissä vatvoi vanhoja asioita, juurikin erästä vanhaa aborttia ja muita "kauheuksia" mitä on tapahtunut joskus ja kukaan muu niitä ei enää mieti, jos muistaakaan. Draaman tarvetta selkeästi, nautti siitä voivottelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Kysy siltä äidiltäs, miksi se haluaa vatvoa menneitä asioita.